Usein kysytyt kysymykset
Adhd-oireet ja tutkimukset
Epäilen, että minulla on adhd. Miten pääsen tutkimuksiin?
Voit lähteä selvittämään asiaa julkisessa terveydenhuollossa, esimerkiksi varaamalla ajan terveyskeskuslääkärille. Hoitoketjut vaihtelevat, joten toisinaan koko prosessi alkukartoituksesta lopulliseen diagnoosiin ja hoidon aloittamiseen järjestyy perustason lähipalveluna.
Alueellisten käytäntöjen sekä esimerkiksi muiden samanaikaisten sairauksien poissulkemiseksi asiakkuutesi voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon. Diagnoosin asettamisen jälkeen asiakkuus voi palautua takaisin perustason palveluihin.
Jos opiskelet, voit aloittaa prosessin opiskelijaterveydenhuollossa ja työssäkäyvät voivat ottaa epäilyksensä esille työterveyshuollossa. Asiaa voi lähteä toki selvittämään myös yksityisellä lääkäriasemalla.
Lisätietoa adhd:n diagnosoinnista ja hoidosta löydät ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta tai Verraton-lehden artikkelista Hyvin tehty adhd-diagnoosi on kaikkien etu.
Epäilen, että lapsellani on adhd. Miten pääsemme tutkimuksiin?
Asian voi ottaa puheeksi neuvolassa, perheneuvolassa tai koulussa terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin tai psykologin kanssa. Alkukartoitus ja tarvittaessa esimerkiksi psykologin tutkimukset tehdään usein perustasolla. Myös diagnoosi voidaan asettaa ja hoito voidaan aloittaa perustasolla, tarvittaessa konsultoimalla erikoissairaanhoitoa. Diagnostiset tutkimukset voivat myös ohjautua alkukartoitusten jälkeen erikoissairaanhoitoon. Tukea on saatavilla myös ilman diagnoosia muun muassa varhaiskasvatuksen-, perusopetuksen- ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Lisätietoa adhd:n diagnosoinnista ja hoidosta löydät ADHD:n Käypä hoito -suosituksesta.
Voitteko suositella lääkäriä?
Valitettavasti emme voi ylläpitää ajan tasalla pysyvää ja puolueetonta rekisteriä lääkäreistä eri puolilta Suomea. Tällaisen listan ylläpitäminen on ongelmallista myös tietosuoja-asetuksen valossa.
Iloksemme osaaminen adhd:n diagnosoinnissa ja hoidossa lisääntyy koko ajan. Lasten ja nuorten kohdalla tutkimuksia tekevät useimmiten lastenpsykiatrit ja nuorisopsykiatrit, jonkin verran myös lastenlääkärit ja -neurologit. Adhd:n mahdollisuuden huomioimisen voi ottaa puheeksi neuvolassa, perheneuvolassa tai koulussa terveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin tai psykologin kanssa.
Aikuisten diagnostiikkaa tekevät pääasiassa psykiatrit. Tutkimuksiin voi hakeutua julkisen sektorin, oman terveysaseman kautta. Tarvittaessa, vaativassa diagnostiikassa, lähete voidaan ohjata erikoissairaanhoitoon neuropsykiatriaan perehtyneelle psykiatrille tai muulle erikoislääkärille.
Opiskelijat voivat hakeutua opiskelijaterveydenhuoltoon ja työssäkäyvät voivat ottaa epäilyksensä esille työterveyshuollossa. Yksityiselle sektorille hakeutuessa on hyvä varmistaa aikaa varatessa lääkärin asiantuntemus neuropsykiatriaan ja adhd:hen.
Voiko adhd puhjeta nuorena tai aikuisena?
Koska adhd on kehityksellinen oirekuva, ovat sen piirteet näkyvissä jo henkilön lapsuudessa tai nuoruudessa. Adhd ei siis nykytiedon mukaan voi puhjeta nuoruudessa tai aikuisuudessa.
Joskus lievät oireet eivät aiheuta merkittäviä toimintakyvyn pulmia lapsuudessa, vaan vasta nuoruudessa tai aikuisuudessa, kun ympäristön vaatimukset ja odotukset itsenäisestä toiminnasta kasvavat. Myös koti- tai kouluarjessa saatu tuki tai henkilön vahvuudet vaikuttavat siihen, että epäily adhd:stä herää vasta nuoruudessa tai aikuisuudessa.
Minulla on pitkäaikaisia kuormittumisen tai mielen hyvinvoinnin pulmia, voiko minulla olla adhd?
Monenlaiset syyt ja elämäntilanteet voivat tuottaa kuormitusta ja vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Yksi mahdollinen kuormittumista selittävä tekijä voi olla lapsuudessa tai nuoruudessa tunnistamatta jäänyt adhd.
On tavallista, että aikuisilla esiintyy adhd:n kanssa samanaikaisesti psyykkisiä oireita tai liitännäissairauksia, joista yleisimpiä ovat masennus- ja ahdistusoireet. Muut neuropsykiatriset häiriöt, kuten autismikirjon häiriö, Touretten oireyhtymä tai oppimisvaikeudet ovat myös mahdollisia. Adhd:n mahdollisuuden pohtiminen kuormittumisen tai psyykkisten oireiden taustalla voi avata uusia näkökulmia tarvittavaan tukeen.
Toisaalta aloitekykyyn, keskittymiseen, tarkkaavuuteen, toiminnan ohjailuun ja muistiin liittyviä oireita liittyy myös muihin psyykkisiin oireisiin tai sairauksiin ilman, että on kysymys kehityksellisestä, lapsuudessa alkaneesta adhd:stä. Huolellinen yksilöllisten oireiden kartoittaminen ja juurisyiden selvittäminen on avain tuloksellisen hoidon ja tuen sekä itseymmärryksen rakentamiseksi.
Miten adhd voi vaikuttaa työn tekemiseen?
Adhd voi olla työelämässä sekä haaste että rikkaus. Adhd-oireinen henkilö saattaa olla tarkkaamaton, yliaktiivinen ja impulsiivinen, mutta toisaalta myös luova, rohkea ja toimelias itseään kiinnostaviin asioihin uppoutuva puurtaja. Kun henkilön vahvuudet, motivaatio ja osaaminen kohtaavat työn vaatimukset, voi adhd muodostua voimavaraksi työssä.
Toisaalta ilman tarvittavaa tukea yksilölliset oireet voivat vaikuttaa työntekijän toimintakykyyn niin, että riski lyhyisiin työsuhteisiin, kuormittumiseen tai uupumukseen kasvaa. Jotta adhd-oireinen työntekijä voi saada omat vahvuudet ja osaamisen käyttöönsä, on hän oikeutettu kohtuullisiin mukautuksiin työssä ja työtehtävissä.
Hyvinvointia työelämässä voivat vahvistaa myös avoin vuorovaikutus, yksilöllisyyden huomioiva johtaminen ja esimiestyö, yhteistyö työterveyshuollon kanssa sekä työtovereiden tuki.
Adhd:hen liittyviä käsitteitä
Mitä tarkoittaa tarkkaamattomuuspainotteinen esiintymismuoto add? Miten se liittyy adhd:hen?
Add on adhd:n esiintymismuoto, jossa painottuvat tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet. Adhd:n tarkkaamattomassa muodossa, aiemmalta nimeltään add:ssä, ei juurikaan ilmene motorista levottomuutta tai impulsiivisuutta.
Koska add:n aiheuttamat toimintakyvyn haasteet eivät näy kovin selvästi ulospäin, se tunnistetaan usein hieman myöhemmin kouluiässä, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Add on tytöillä yleisempi kuin muut adhd:n esiintymismuodot.
Arjessa add:n oireet voivat näkyä esimerkiksi keskittymisen nopeana herpaantumisena, omiin ajatuksiin vaipumisena, vaikeutena seurata keskusteluja tai annettuja ohjeita sekä haasteina erilaisten arjen toimintojen organisoimisessa ja ajan hallinnassa.
Pulmat näkyvät eri ikäisillä henkilöillä erilaisissa asioissa, kuten leikissä, opinnoissa ja työssä sekä omasta tai perheen arkitoimista huolehtimisessa. Itselle sopivat rutiinit ja muutostilanteiden ennakoiminen voivat tukea merkittävästi arjen sujumista sekä vähentävät oirekuvaan usein liittyvää kuormittumista.
Mitä tarkoittaa nepsy, ja mitä tekemistä sillä on adhd:n kanssa?
Nepsy tulee sanasta neuropsykiatria tai neuropsykiatrinen. Neuropsykiatria- sanalla viitataan lääketieteen osa-alueeseen, joka tarkastelee sekä aivojen että mielen toisistaan erottamatonta toimintaa. Neuropsykiatria käsittelee aivojen rakenteisiin ja toimintaan liittyviä poikkeavuuksia ja psyykkisen toimintakyvyn erityispiirteitä kuten käyttäytymistä, ajattelua ja tunteiden säätelyä.
Nepsy-sanaa käytetään kuvaamaan myös henkilöä, jolla on jokin tai useampi neuropsykiatriseksi luokiteltava oirekuva kuten adhd, autismikirjo tai Touretten oireyhtymä. Nämä oirekuvat ovat kehityksellisiä eli lapsuusiässä alkaneita ja johtuvat kehittyvien aivojen rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta.
Mitä eroa on adhd:llä ADT:llä?
Adhd:n rinnalla on tärkeä huomioida adhd:tä muistuttavan ADT:n (Attention Deficit Trait) mahdollisuus. Sillä tarkoitetaan ”itse aiheutettua” elämäntilanteeseen liittyvää käytösmallia, joka johtaa aivojen pitkäaikaiseen ylikuormitustilaan.
ADT:ssä pitkään jatkunut kognitiivinen kuormitus, kuten kiire, toiminnan keskeytykset, monen asian samanaikainen tekeminen ja vähäinen palautuminen, voivat aiheuttaa pitkäkestoista stressiä, minkä tiedetään aiheuttavan keskittymisen, muistin ja oppimisen pulmia sekä univaikeuksia. ADT on yleistä nuorilla ja aikuisilla, kuten opiskelijoilla ja ruuhkavuosia elävillä.
Toimintakyvyn palauttamisessa ja ylläpitämisessä omien elämäntapojen ja käytösmallien tarkastelu sekä kuormituksen sääteleminen on ADT:ssä tärkeää. Konkreettisia keinoja tukea palautumista ovat mm. ympäristöjen rauhoittaminen ärsyketulvalta ja keskeytyksiltä, mielen tietoinen rauhoittaminen itselle sopivin keinoin, palautumista tukevat tauot päivän aikana sekä riittävästä unesta, liikunnasta ja tasapainoisesta ravitsemuksesta huolehtiminen.
Lisätietoa adt:stä on saatavilla mm. Mielenterveystalon tai Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.
Hoito
Millaista tukea ja hoitoa adhd:hen voi saada?
Adhd-oireisen henkilön hoidon ja tuen tarve on yksilöllinen. Terveydenhuollossa yksilöllisen arvioinnin perusteella tehtävään hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan kirjataan hoidon tavoitteet ja keinot sekä seurannan toteutuminen. Perhe, nuori tai aikuinen voi hakea erilaisia sosiaalipalveluja palvelutarpeen arvioinnin kautta.
Adhd-oireiselle ja hänen läheisilleen tulee antaa tietoa adhd:stä, oireiden hallinnasta ja arjen sujuvuutta lisäävistä keinoista heti diagnoosin varmistumisen jälkeen. Ensitietopäivät ja -ryhmät tai perheiden sopeutumisvalmennuskurssit voivat olla hyödyllisiä.
Lapsen tai nuoren tukitoimet (esimerkiksi päivähoito- tai koulujärjestelyt) tulee aloittaa heti, kun havaitaan tarkkaavuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tarvittaessa kyseeseen voivat tulla psykologin tai puhe-, toiminta- tai fysioterapeutin antama ohjaus ja kuntoutus sekä muut tukimuodot, esimerkiksi tukihenkilö tai -perhe. Nämä tukimuodot eivät edellytä adhd-diagnoosia.
Lasten ja nuorten kohdalla käyttäytymishoito on keskeistä. Sillä tarkoitetaan kotona, päivähoidossa ja koulussa toteutettavaa käyttäytymisen ohjausta toivottuun suuntaan. Vanhempainohjauksen avulla tuetaan vanhempien keinoja ohjata lapsensa käyttäytymistä, lisätä positiivista vuorovaikutusta ja katkaista kielteisiä vuorovaikutuskehiä. Koulun tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä oppilashuollon kanssa.
Nepsy-piirteisen lapsen omahoito-ohjelma mielenterveystalo.fi-sivustolla on matalan kynnyksen tuen muoto. Saat tietoa neuropsykiatrisista piirteistä ja löydät myönteisiä keinoja tukea lastasi haastavissa tilanteissa. Tarkoitus ei ole “hoitaa pois” lapsen piirteitä vaan sujuvoittaa arkeanne. Tämä omahoito-ohjelma on lieviä ja keskivaikeita oireita varten.
Nuoret aikuiset ja aikuiset voivat saada tukea terveydenhuollon suositteleman kuntoutuksen lisäksi muun muassa opiskelijaterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista sekä työterveyshuollosta.
Matalan kynnyksen tukena ilman diagnoosia tai lähetettä toimivat myös mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat nuorille ja aikuisille:
Erilaisilla kuntoutusmuodoilla pyritään vahvistamaan adhd-oireisen arjen toimintakykyä. Kyseeseen voivat tulla muun muassa toimintaterapia, psykoterapiat tai neuropsykologinen kuntoutus. Myös neuropsykiatrisella valmennuksella voidaan tukea arjen sujuvuutta.
Kela on kehittänyt viime vuosina palvelujaan neuropsykiatrisiin oirekuviin liittyen. Sen palveluja ovat muun muassa perheiden sopeutumisvalmennuskurssit, Laku-perhekuntoutus ja nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Oma väylä -kuntoutus.
Vertaisuuteen perustuvaa tukea ja erilaisia tapahtumia järjestävät erilaiset järjestöt ja yhdistykset, muun muassa ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistykset ympäri Suomea.
Onko lääkehoidosta hyötyä adhd:n hoidossa?
Monet adhd-oireiset, mutta eivät kaikki, kokevat hyötyvänsä lääkehoidosta. Lääkehoitoa voidaan käyttää osana kaikenikäisten hoitoa yksilöllisen harkinnan ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoitoa toteutetaan joko yksin tai rinnakkain muiden hoito- ja kuntoutusmuotojen kanssa. Lääkehoidon tavoitteena on helpottaa adhd-oireita, jotta tarkoituksenmukaisten toimintatapojen oppiminen ja käyttö arjessa olisi sujuvaa.
Lääkehoidon hyödyt ja mahdolliset sivuvaikutukset ovat yksilöllisiä. Lääkityksen aloittamista ja vaikutuksia seurataan tarkasti ja säännöllisesti. Lääkehoidon avulla ei voi parantua adhd:stä. Lääkkeen käytön tarve voi vähentyä oireiden helpottamisen tai itselle sopivien toimintatapojen oppimisen myötä.
Tukea ja keinoja arkeen
Miten voin itse tukea omaa hyvinvointiani ja sitä, että adhd-oireeni pysyvät hallinnassa?
Säännölliset arjen rutiinit tukevat toimintakykyä merkittävästi. Tämä tarkoittaa, että on tärkeä huolehtia itsestä tietoisesti – riittävästä unesta ja levosta sekä itselle sopivien rentoutumisen keinojen käytöstä, sopivasta määrästä liikuntaa, terveellisestä ja säännöllisestä syömisestä.
Oman kuormittumisen tunnistaminen ja sääteleminen on usein tärkeää. Vapaa-ajan varaaminen itselle iloa tuottaviin asioihin tukee hyvinvointia. Läheisten tukea ja ymmärrystä tarvitaan myös usein.
Keskittymisen haasteisiin ja adhd:lle tyypillisiin oireisiin on tärkeää saada apua ja tukea oli oirekuva lieväoireinen tai vaikeampiasteinen, täyttyvätkö diagnostiset kriteerit vaiko eivät. Yksilön toimintakykyä tukee niin ymmärryksen lisääntyminen kuin oivallukset omaa toimintakykyä tukevista arjen keinoista.
Vinkkejä matalan kynnyksen tukeen
Mielenterveystalon Keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma on maksuton ja anonyymi, käytössä kaikille 24/7.
ADHD-liiton kurssitoiminta ei vaadi lähetettä tai diagnoosia. Kursseja on niin lähitapaamisina kuin verkkokursseina sekä niiden yhdistelmänä.
ADHD-liiton ADHOODS-virtuaaliyhteisö Discordissa 16–29-vuotiaille.
Aikuisen arki toimimaan -opas.
Käypä hoito -suosituksissa aikuiselle tai nuorelle annettavat ohjeet: Keinoja arjen hallinnan parantamiseksi.
ADHD-liiton jäsenyhdistysten toiminta.
Vilkkaan lapseni on vaikea hallita tunteitaan ja käyttäytymistään. Miten voin auttaa häntä?
Ihan kaikki lapset haluavat tulla hyväksytyksi ja pidetyksi. Silloin, kun lapsen omat keinot toimia tilanteessa toivotulla tavalla eivät riitä, voi hämmennys tai turhautuminen tulla esiin haastavana käyttäytymisenä. Pulmallisia tilanteita on hyvä pysähtyä tarkastelemaan ja selvittää, mikä sai aikaan vahvan tunnereaktion lapsessa. Isomman lapsen kanssa voi yhdessä miettiä, miten aikuinen auttaa lasta parhaiten haastavissa tilanteissa.
Vanhemman omat tunteet nousevat herkästi pintaan haastavissa tilanteissa. Lapsen tunteiden hallinnan ja säätelyn oppimisen kannalta on tärkeää, että vanhempi säilyttää malttinsa ja auttaa lasta vaikeiden tunteiden läpi. Aikuisen rauhallinen läsnäolo on tärkeää ja usein myös puheen vähentäminen auttaa.
Tilanteeseen on hyvä palata lapsen kanssa tunnekuohun rauhoituttua, jotta huomataan, miksi tilanne kärjistyi. Pohdinta voi auttaa ennakoimaan samankaltaisia tilanteita tai antaa keinoja toimia toisin.
Vanhemman ei tarvitse selvitä yksin lapsen haastavista tunteista. Usein keskustelu ammattilaisen tai läheisten kanssa on hyödyllistä uusien näkökulmien saamiseksi ja keinojen rakentumiseksi.
Tässä tietoa matalan kynnyksen tuen muodoista, joihin voisitte tutustua. Nämä eivät vaadi diagnoosia tai lähetettä vaan ovat kaikkien käytettävissä.
Mielenterveystalon Nepsy-piirteisen lapsen omahoito-ohjelma.
Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen -opas.
Käypä hoito -suositusten Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta.
Lapsellani on adhd. Millaista tukea hänen on mahdollista saada koulussa?
Varhaiskasvatusta ja perusopetusta ohjaavan lainsäädännön mukaan kaikilla lapsilla on oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvään tukeen. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee, eikä se saa olla sidoksissa diagnoosiin.
Tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan muuttuvaa. Koulun ja kodin yhteistyö edistää lapsen tarpeille perustuvan tuen suunnittelua ja toteuttamista.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tukimuotoja perusopetuksessa ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tukea voi saada myös oppilashuollosta, esimerkiksi kuraattorilta tai koulupsykologilta.
Konkreettisia asioita adhd-oireisen oppilaan tukemiseksi ovat esimerkiksi koulupäivän tilanteiden suunnitelmallinen ennakointi ja jäsentäminen, fyysisen luokkaympäristön järjestelyt, oppimistilanteiden tai -tehtävien sekä kokeiden räätälöiminen, tuki sosiaalisiin suhteisiin koulupäivän aikana tai yksilölliset kotitehtävät.
Mielenterveystalon kouluyhteisön tukeen liittyvää tietoa, mikä on suunnattu etenkin koulujen henkilöstölle. Tämä on hyödyllistä tietoa myös vanhemmille!
Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tuki on tarveperusteista, eli diagnoosin vaatimusta tuen saamiselle ei ole. Tässä tietoa varhaiskasvatuksen ja koulujen pedagogisista tukipaketeista koottuna koulutusasteittain (Erja Sandberg, KT).
Minulla on adhd tai adhd-oireita, ja itsenäinen opiskelu kuormittaa minua. Mikä avuksi?
Itsenäinen opiskelu vaatii suunnitelmallisuutta ja omatoimista tehtävien aloittamista, etenemistä ja kykyä saattaa tehtävät loppuun. Jokin tai kaikki näistä vaiheista voivat olla vaativia adhd-oireiselle opiskelijalle. Tavallisia pulmia ovat myös sopivan vireystilan ylläpitäminen, annetuissa aikatauissa pysyminen, motivoituminen työläältä tuntuvaan tekemiseen sekä häiriöherkkyys.
Adhd-oireista opiskelijaa voi auttaa esimerkiksi tehtävän pilkkominen, välitavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta ja opiskelurupeamien tauottaminen. On tärkeä myös tunnistaa sisäisen motivaation merkitys ja omien vahvuuksien ja mielenkiintojen hyödyntäminen opiskelussa.
Arjen säännöllisillä rutiineilla on tärkeä merkitys hyvinvoinnille. Toimintakyky on parhaimmillaan, kun uni, rentoutuminen ja liikunta on riittävää sekä säännöllinen ja terveellinen syöminen on huomioitu.
Eri alojen ammattilaisten tukea tulee olla saatavilla tarpeen mukaan peruskoulussa, toisella asteella sekä korkeakoulussa. Tukea voi saada esimerkiksi opettajalta, erityisopettajilta, opoilta, kuraattoreilta ja psykologeilta tai terveydenhoitajilta eli oppilashuollon ammattilaisilta. Muun muassa opintojen yksilöllinen räätälöinti, monimuotoiset opintojen suorittamisen tavat ja selkeät tehtävien ohjeistukset tukevat opiskelijoita.
Tietoa ADHD-liitosta ja jäsenyhdistyksistä
Minua kiinnostaa jäsenyys ADHD-liitossa. Miten liityn jäseneksi?
Yksityishenkilöt liittyvät jäseneksi joko ADHD-liiton alueellisiin tai valtakunnallisiin jäsenyhdistyksiin tai kannatusjäseninä ADHD-liittoon. Saat lisätietoa ja voit liittyä jäseneksi haluamaasi yhdistykseen täällä.
Kaikkien jäsenten käytössä ovat ADHD-liiton vaihtuvat jäsenedut. Vapaaehtoisvoimin toimivat jäsenyhdistykset tuovat yhteen adhd-oireisia, heidän läheisiä ja ammattilaisia. Yhdistykset tarjoavat jäsenilleen vertaisuutta, virkistystä, adhd-tietoa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä mielenkiintoisia vapaaehtoistehtäviä.
Minulla on adhd:hen liittyvä kysymys. Miten saan tietoa tai ohjausta ADHD-liitosta?
Verkkosivujemme Tietoa-osiossa on perustietoa adhd:stä eri ikävaiheissa. Verraton-lehti tarjoaa myös monipuolisia näkökulmia, ajankohtaista tietoa ja kokemustarinoita adhd:stä.
Yksilöllisissä kysymyksissä saat yhteyden ADHD-liiton henkilökuntaan viikon jokaisena arkipäivänä neuvontapalvelujen kautta.
Katso lisätietoja neuvontapalveluistamme
Emme ota kantaa yksilölliseen lääke- tai muuhun hoitosuhteessa toteutettavaan hoitoon.
Voit jättää meille kysymykseksi myös verkkosivun alalaidan Ota yhteyttä -lomakkeella. Vastaamme kysymyksiin sähköpostitse viikon kuluessa.
Yleisissä ADHD-liiton toimintaan liittyvissä asioissa otathan yhteyttä toimistoomme adhd@adhd-liitto.fi kautta tai yksilöidyissä asioissa suoraan asiantuntijoihimme.
Mitä tukea ADHD-liitto tarjoaa?
ADHD-liitto tarjoaa adhd:tä koskevaa luotettavaa tietoa, edistää adhd-oireisten ja heidän läheistensä yhdenvertaista asemaa ja -palveluja yhteiskunnassa sekä tukee niiden henkilöiden hyvinvointia, joita adhd jollakin tavalla kosketta.
ADHD-liiton toiminnot, tuki ja palvelut ovat kaikille avoimia, eivätkä edellytä jäsenyhdistysten tai ADHD-liiton jäsenyyttä. Eri alojen ammattilaiset voivat myös olla yhteydessä ADHD-liittoon.
ADHD-liitto järjestää erilaisia kursseja adhd-oireita kokeville aikuisille ja pareille. Kursseja toteutetaan kasvokkain eri puolilla Suomea ja verkossa.
Strategia-vanhempainohjauskursseilta lasten ja nuorten vanhemmat voivat saada konkreettisia keinoja arkeen.
Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmat voivat saada keskustelukumppanin samankaltaisessa tilanteessa eläneestä, koulutetusta vertaistukijasta eli vertaisvanhemmasta.
Puhelinneuvonnan tai chatin avulla tietoa tai keskustelumahdollisuutta tarvitsevat saavat yhteyden ADHD-liittoon jokaisena arkipäivänä.
ADHD-liitto kouluttaa ja tukee ohjaajia toteuttamaan eri puolilla Suomea tai verkossa toimivia vertaisryhmiä. Lisätietoa tulevista koulutuksista saat täältä.
ADHD-liiton ja Aivoliiton yhdessä toimittama Verraton-lehti ilmestyy verkossa ja on luettavissa täällä.
Virtuaaliheimo ADHOODS tarjoaa adhd-oireita kokeville nuorille ja nuorille aikuisille yhteisön, jossa voi sekä jakaa ajatuksia että saada tietoa ja vinkkejä arkeen, ihmissuhteisiin, opintoihin tai työhön liittyen.
ADHD-liiton paikalliset tai valtakunnalliset jäsenyhdistykset toimivat vapaaehtoisvoimin. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi monipuolista virkistys-, tietoisuus- ja vertaistukitoimintaa.
Olen kiinnostunut vapaaehtoistehtävistä ADHD-liitossa. Miten pääsen mukaan?
Vapaaehtoiset ovat ADHD-liitolle tärkeä voimavara. ADHD-liiton vapaaehtoistehtäviä ovat vertaisvanhempana, kokemustoimijana tai erilaisissa tehtävissä ADHOODS-virtuaaliyhteisössä. Lue lisää vapaaehtoistehtävistä.
Jäsenyhdistyksen vapaaehtoisena saat kuulua yhteisöön, joka toteuttaa alueellista virkistys- ja vertaistoimintaa sekä vaikuttamista. Jäsenyhdistyksissä voit toimia vapaaehtoisena esimerkiksi vertaisryhmien ohjaajana, apuna tapahtumien toteuttamisessa tai erilaisissa rooleissa yhdistyksen hallituksessa.