fbpx

Voit tutustua ADHD-liiton sääntöihin tällä sivulla ja pdf-muodossa tämän linkin kautta.

Voimassa olevat säännöt: 01.11.2021

1§ Nimi, kotipaikka ja toimialue

Yhdistyksen nimi on ADHD-liitto ry, ruotsiksi ADHD-förbundet rf ja kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä ADHD Finland. Liiton kotipaikka on Helsinki ja toimialue koko Suomi. Yhdistyksen rekisteröinti- ja pöytäkirjakieli on suomi. Yhdistys voi toiminnassaan käyttää myös ruotsin ja englannin kieltä. Liitto on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä näissä säännöissä liitoksi.

2§ Tarkoitus

Liitto on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on toimia adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä potilas-, edunvalvonta-, ja asiantuntijajärjestönä. Liiton tavoitteena on adhd-oireisten yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden lisääminen ja oireisten sekä läheisten hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistaminen.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  1. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa
  2. järjestää ja kehittää adhd-oireisten henkilöiden ja läheisten hyvinvointia edistävää toimintaa
  3. tekee edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä
  4. tarjoaa koulutuksia, neuvontaa ja ohjausta
  5. toimii yhteistyössä tarkoitusta edistävissä verkostoissa sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti
  6. tukee tarkoitukseensa liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä
  7. pyrkii muilla samantapaisilla keinoilla saavuttamaan tarkoituksensa

4§ Rahoitus

Toimintansa rahoittamiseksi liitto voi anoa julkisoikeudellisia määrärahoja, voi vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja sekä avustuksia ja voi järjestää luvanvaraisia rahankeräyksiä, arpajaisia ja muita vastaavia tapoja taloutensa tueksi. Liitto voi omistaa arvopapereita ja kiinteistöjä ja harjoittaa muuta, välittömästi sen tarkoitukseen toteuttamiseen liittyvää toimintaa.

Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuten taloudellisesti vähäistä elinkeino- ja ansiotoimintaa.

5 § Jäsenet

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva rekisteröity yhdistys, joka harjoittaa 2 § mukaista toimintaa ja hyväksyy liiton säännöt. Varsinaista jäsentä näissä säännöissä kutsutaan jäsenyhdistykseksi. Jäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus. Liittohallitusta kutsutaan myöhempänä näissä säännöissä hallitukseksi.

Varsinaiseksi jäseneksi ja kannatusjäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus kahden kuukauden sisällä jäsenhakemuksen saapumisesta.

Liiton varsinainen jäsenyys astuu voimaan hyväksyvää päätöstä seuraavan kuun alusta.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä muu oikeuskelpoinen yhteisö, yritys ja säätiö kuten myös yksityishenkilö, joka haluaa tukea liiton toimintaa ja jonka toiminta, ja tarkoitusperät ovat sopusoinnussa liiton toiminnan kanssa.

Hallituksen esityksestä liittokokous voi kutsua liiton kunniajäseneksi liiton tarkoituksenedistämisessä ansioituneita henkilöitä ja kunniapuheenjohtajiksi hallituksen puheenjohtajana ansiokkaasti toimineita henkilöitä. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua vain liittokokouksen yksimielisellä päätöksellä.

6§ Jäsenten maksuvelvollisuus ja muut velvollisuudet

Varsinaiset jäsenyhdistykset, kannatusjäsenet ja -yritykset ja yhteisöt maksavat jäsenmaksun, jonka suuruudet määrää liiton syyskokous. Varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksut voivat olla eri suuruiset. Liiton kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Jäsenellä on velvollisuus suorittaa liitolle sen sääntöjen mukaan määräämät maksut.

7§ Jäsenen eroaminen

Yhdistysten eroaminen tulee voimaan kolmen (3) kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä. Muiden jäsenten jäsensuhde lakkaa eroamisilmoituksen jättämishetkellä. Eroavan jäsenen on suoritettava erääntyneet jäsenmaksunsa.

8§ Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyslain 14§ mukaisilla perusteilla. Erotetulla jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi kolmenkymmenen päivän sisällä päätöksestä toimittamalla hallitukselle kirjallisen vastineen. Jos jäsen ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan yhden (1) vuoden kuluessa sen erääntymisestä lukien, hallitus voi katsoa jäsenen eronneen liitosta.

9§ Liiton kokoukset

Liiton varsinaisia kokouksia ovat kevät-ja syyskokous. Liiton kevätkokous pidetään huhti- toukokuun ja syyskokous lokamarraskuun
aikana. Liiton kokouksiin voi osallistua enintään kaksi jäsenyhdistyksen edustajaa.

Jos jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liiton kokouksessa, tästä on ilmoitettava hallitukselle kirjallisesti kevätkokouksen osalta helmikuun ja syyskokouksen osalta elokuun loppuun mennessä.

Liiton ylimääräinen liittokokous pidetään, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä sitä vaatii kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle viipymättä vaatimuksen saatuaan. Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota kannattaa enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.

Kutsu liittokokouksiin asialistoineen on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta jokaiselle jäsenelle kirjallisesti tai sähköisesti tai ilmoittamalla valtakunnallisesti päivälehdessä tai liiton lehdessä.

Hallituksen niin päättäessä on etäosallistuminen mahdollista. Tästä ilmoitettava kokouskutsussa ja annettava ohjeet osallistumisesta.

10 § Jäsenten äänimäärä

Liiton kokouksessa äänioikeutettuja ovat liiton varsinaiset jäsenet, jotka on suorittanut kaikki erääntyneet jäsenmaksunsa liitolle ennen liittokokousta vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Uusi yhdistys on äänioikeutetta jäsenmaksun maksettuaan.

Kokousedustajalla/-edustajilla tulee olla yhdistyksen sääntöjen määräämin allekirjoituksin varustettu valtakirja, joka toimitetaan liittoon ennakkoon tai se on esitettävä viimeistään liiton kokouksen alkaessa. Valtakirjan käyttäjän tulee olla kokouksessa henkilökohtaisesti läsnä. Henkilö saa edustaa valtakirjalla vain yhtä yhdistystä liittokokousta kohden.

Edustajalla on liittokokouksessa yksi (1) ääni kutakin alkavaa kymmentä (10) jäsenmaksun maksanutta yhdistyksen jäsentä kohti. Varsinaisen jäsenen eli paikallisyhdistyksen yhdistyksen kokous päättää siitä, kuinka suuri äänimäärä kullakin edustajalla on.

Vaalit suoritetaan suljettuna äänestyksenä, ellei liittokokouksen enemmistö toisin päätä. Muut äänestykset suoritetaan avoimena kätten nostoäänestyksenä, ellei liittokokouksen enemmistö toisin päätä. Yhdistyksen äänet voidaan enintään jakaa kahdelle viralliselle edustajalle. Hallitus esittää vuosikokoukselle vaalijärjestyksen.

11§ Puhe- ja läsnäolo-oikeus

Vuosikokouksessa on jäsenyhteisöjen virallisten edustajien/maksimissaan kaksi (2) henkilöä per yhdistys lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen jäsenillä, tilintarkastajalla sekä liiton toimiston edustajilla ja hallituksen asettamien työryhmien jäsenillä tai hallituksen erikseen kutsumilla henkilöillä.

Kannatusjäsenillä sekä kunniapuheenjohtajille ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

12§ Varsinaiset kokoukset

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. edellisen vuoden toimintakertomus
  2. edellisen vuoden tilipäätös ja tilintarkastuskertomus
  3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  4. seuraavan kevätkokouksen päättymiseen saakka voimassa olevan äänestys- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen
  5. muut kokouskutsussa mainitut asia

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. toimintasuunnitelma ja talousarvio
  2. seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen
  3. hallituksen jäsenten lukumäärästä näiden sääntöjen § 13:n mukaan
  4. liittohallituksen puheenjohtajan
  5. sekä liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle
  6. tilintarkastuksesta vastaavan tilintarkastusyhteisön valinta
  7. hallituksen jäsenten palkkioiden vahvistaminen
  8. muut kokouskutsussa mainitut asiat

13§ Hallitus

Liiton toimielimiä ovat vuosittain kokoontuva liittokokous ja hallitus.

Hallitus on vastuussa liiton toiminnasta ja se hoitaa liiton asioita sekä edustaa liittoa ulospäin.

Jäsenyhdistysten tulee asettaa ehdokkaansa liiton hallitukseen ja liiton puheenjohtajan vaaleihin ilmoittamalla niistä yhdistyksen hallitukselle viimeistään puolitoista kuukautta (45 päivää) ennen vaaleja. Tämä kohta tulee voimaan 2022.

Ehdokkaiden on sillä hetkellä oltava jonkin jäsenyhdistyksen jäseniä.

Syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi (2) vuotta, enintään kaksi (2) kautta.

Hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista kolme (3) on vuosittain erovuorossa. Äänten mennessä tasan järjestyksen määrää arpa.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Hallitukseen kuuluu kaksi (2) yleisvarajäsentä, joista yksi (1) on vuosittain erovuorossa. Mikäli molemmat varajäsenet joudutaan valitsemaan samalla kerralla, tulee eniten ääniä saanut ehdokas valituksi ensimmäiseksi varajäseneksi. Toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas valitaan toiseksi varajäseneksi. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan varajäsenten järjestys arvalla. Normaalisti ensimmäinen varajäsen on aina erovuoroinen ja toinen jäsen siirtyy toisena vuotenaan ensimmäiseksi varajäseneksi. Erovuoroisen tilalle valittu uusi varajäsen on siis järjestyksessä toinen varajäsen aina ensimmäisenä vuotenaan.

Äänten mennessä tasan järjestyksen määrää arpa.

Hallituksen varsinaisten ja yleisvarajäsenten toimikausi on kaksi (2) vuotta, enintään kaksi (2) kautta. Keskeneräiselle kaudelle eronneen hallituksen jäsenen tilalle valitaan seuraavassa liittokokouksessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa uusi jäsen. Kaikki yleisvarajäsenet kutsutaan kokouksiin ja heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Varajäsen toimii täysivaltaisena hallituksen jäsenenä siinä tapauksessa, että varsinainen on esteellinen tai muuten estynyt.

Hallituksen pyritään valitsemaan henkilöitä, joilla on asiantuntijuutta ja kokemusta, joka tukee liiton toimintaa. Hallitukseen pyritään valitsemaan myös sellaisia jäseniä, joiden äidinkieli on ruotsi.

Uusien sääntöjen voimaantulo

Sama hallituskokoonpano jatkaa, jotka tulivat valituksi 2020 syyskokouksessa.3 eniten ääniä saaneet jatkavat kaksi (2) vuotta ja kolme seuraavaa jatkavat vuoden (1).

Yleisvarajäsenistä jatkaa eniten ääniä saanut 2 vuotta ja toiseksi tullut vuoden.

14§ Hallituksen päätöksenteko

Hallitus tekee päätöksensä enemmistö periaatteella. Tasatuloksen sattuessa, ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan kanta, henkilöstövaalissa arpa.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtajan. Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii liiton toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin erikseen aina päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Mikäli etäosallistuminen on mahdollista, on tästä ilmoitettava kokouskutsussa ja annettava ohjeet osallistumisesta.

15§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

  1. hoitaa liiton asioita lain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti
  2. valmistella liiton kokouksia käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön liiton kokouksen päätökset
  3. ottaa ja erottaa johtavat toimihenkilöt ja hyväksyä työehdot
  4. muutoinkin hoitaa, valvoa ja kehittää liiton asioita

Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia valmistelemaan toimialansa tehtäviä.

16§ Liiton nimen kirjoitusoikeus

Liiton sääntömääräinen nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla yhdessä tai erikseen liittohallituksen keskuudestaan tai liiton toimihenkilöiden joukosta valitseman henkilön kanssa. Hallitus voi määrätä toiminnanjohtajan yksin kirjoittamaan liiton nimen.

17§ Liiton toiminta- ja tilikausi

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Tilit ja toimintakertomus sekä muut tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä varsinaiselle tilintarkastusyhteisölle viimeistään kuukautta ennen varsinaista liittokokousta. Tilintarkastajan on annettava kertomuksensa liiton hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta.

18§ Liiton sääntöjen muuttaminen ja omaisuuden luovuttaminen

Sääntöjen muuttamista ja liiton omaisuuden pääosan luovuttamista koskevissa asioissa voidaan tehdä päätös vain, jos siitä on liiton kokouskutsussa etukäteen ilmoitettu ja sitä on liittokokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä.

19§ Liiton purkautuminen tai lakkauttaminen

Liiton purkamista koskevassa asiassa voidaan tehdä päätös vain, jos sitä on kahdessa perättäisessä liittokokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Kokousten väliaika on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Liiton purkautuessa tai lakkautettaessa ovat sen varat käytettävä liiton päämäärien mukaiseen tarkoitukseen purkamista päättänen kokouksen päätöksen mukaisesti.

20 § Siirtymäsäännös

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on tarkastettu ja hyväksytty. Nykyinen hallitus jatkaa saman vuoden loppuun ja siirtymäsäännöksen mukainen hallituksen valinta toteutetaan syyskokouksessa.

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ke ja to klo 9–11