Kuvassa jänis istuu nurmikolla ja katsoo suoraan kameraan. Takana keltaisia kukkia sumutettuna väripintana.

Keväinen tervehdys yhdistykset! Tässä kirjeessä aiheina ovat:

  1. YLEISTÄ TIEDOTETTAVAA
    1.1 ADHD-liiton kevätkokous siirtyy
    1.2 ADHD-liiton neuvontapalvelut
    1.3 ADHD-liiton vaikuttamistoiminta
    1.4 Puheenjohtajan tervehdys: Yhdistystyö – voimavara vai voimavaravaras?
  2. YHDISTYSTOIMINTA
    2.1 Sääntömääräisten kevät-/vuosikokousten järjestäminen
    2.2 Verkkokaffet
    2.3 Pilotti yhdistysten opintojaksotuesta
  3. KOKEMUSTOIMINTA
  4. VERTAISTOIMINTA
    4.1 Tukea ohjaajille – Kipinää verkosta!
    4.2 Vertaisvanhemmat
  5. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT

1. YLEISTÄ TIEDOTETTAVAA

1.1 ADHD-liiton kevätkokous siirtyy

ADHD-liiton hallitus on kokouksessaan päättänyt, että sääntömääräinen kevätkokous on siirretty pidettäväksi tämänhetkisen tiedon mukaan 19.9. iltapäivällä pääkaupunkiseudulla. Saman viikonlopun sunnuntaina 20.9. järjestetään myös järjestöpäivä (Yhdistystärskyt) sekä vaikuttamistoiminnan työryhmän kokous.

1.2 ADHD-liiton neuvontapalvelut

Seuraamme ja pyrimme reagoimaan järjestölähtöisen neuvonnan tarpeeseen mahdollisuuksiemme mukaan. Olemme pidentäneet päivittäistä puhelinneuvonnan aikaa, joka on ma–to klo 9–12. (Kartoitamme chat-pavelun tarpeita ja mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi.) Puhelinneuvonta on kaikille avointa ja tarkoitettu myös jäsenillemme – voitte jakaa tietoa siitä myös jäsenille.

Tietoa ADHD-liiton puhelinneuvonnasta

1.3 ADHD-liiton vaikuttamistoiminta

Seuraamme poikkeustilanteen vaikutuksia adhd-oireisten ja heidän läheistensä arkeen. Vaikutamme verkostojen, järjestökontaktien ja tiedottamisen avulla siihen, että mahdollisuudet tukeen ja tarvittaviin palveluihin turvattaisiin myös poikkeustilanteessa. Jäsenet ja yhdistykset voivat olla ADHD-liiton työntekijöihin yhteydessä, jotta olisimme tietoisia ja osaisimme edistää asioita. Seuraava vaikuttamistoiminnan työryhmän verkkokokous on suunnitellusti 23.4.2020. Jos haluat kertoa kokemuksistasi etäkouluun liittyen, voit tehdä sen esimerkiksi Vanhempainliiton kautta.

1.4 Puheenjohtajan tervehdys: Yhdistystyö – voimavara vai voimavaravaras?

Kevätaika painaa päälle kaikkine velvoitteineen. Puutarha heräilee, ja siellä voi jo käydä maata kynsimässä. Uusia ihania ajatuksia syntyy siitä, mitä voisi alkaa harrastaa. Vaikkapa hopeatöiden tekoa. Leipominenkin tuntuu paljon mukavammalta ikkunasta kajastavan auringonsäteen voimasta, ja niin syntyy kutsuva mokkapalojen tuoksu. Ehkä voisin vielä hörpätä kahvit, ja sitten tuleekin tv:stä se sarja, mitä olen seurannut.

Hmm… eli jospa vasta huomenna perehdyn tilinpäätösasioihin ja yhdistyksen tehtäviin. Sanonta ”Miksi tehdä se nyt, jos sen voi jättää huomiseksi” tuntuu olevan yhdistystyössä melkoinen dilemma. Mistä se johtuu? Yhdistykset tekevät ison työn vapaaehtoistoimijoiden roolissa, ja ehkä myös siksi sen alle voi helposti uupua. Miten saada se voimaannuttavaksi ja tehdä sitä voimaannuttavasti?

Minulla on pitkä kokemus yhdistystyöstä, puheenjohtajuudesta ja varmaankin kaikista yhdistykseen ja sen luottamustehtäviin liittyvistä asioista. Karkeasti sanottuna parikymmentä vuotta. Ja mistäpä muustakaan se aikanaan lähti, kun omasta tarpeestani saada tietoa ja vertaisuutta lapseni saadessa diagnoosin. Mitä sitten tapahtui? Nälkä kasvoi syödessä. Ensin oma pää kuntoon huomaten, etten ole ainoa tässä tilanteessa oleva. Meitähän on muitakin! Tuo oivallus itsessään teki jo suuren työn! Imin itseeni kaiken – ehkä myös sen tiedon ja muiden kokemuksen, joka söi minusta energiaa luoden hetkellisiä epätoivon hetkiä.

Prosessoin, opin hakemaan apua ja tukea, hyväksymään tuon ei-toivotun diagnoosihässäkän perheeseemme yhtenä rinnalla kulkijana, kunnes huomasin, että on helpompi hengittää. Oli aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen – haluan vaikuttaa. Olla osana prosessin toista puolta, tällä kertaa antajan roolissa. Kuuntelen, neuvon, ohjaan ja ymmärrän, en tuomitse. Niin minusta tuli vertaisryhmän ohjaaja. Olin siitä ylpeä ja olen edelleen. Meitä tarvitaan, me annamme oman kokemuksemme käyttöön ohjaamalla positiiviseen.

Vieläkään en ollut perillä. Voisinko vaikuttaa vielä jollain muulla tavalla? Vastaus on kyllä: opiskellen sosiaalialaa ja hallinto-oikeutta, jolloin ymmärrän myös ympäröivää maailmaa ja päätöksentekoa. Ymmärrän, miksi jostain asiasta tulee hylätty päätös ja vaikka en aina sitä ymmärtänytkään, opin jälleen sen käsittelystä jotakin. Lastentarhanopettajana tämä asia oli myös päivätyössäni läsnä jatkuvasti. Perheet kamppailivat erilaisten asioiden parissa, jolloin oli helpompaa samaistua ja asettua heidän rooliinsa, ymmärtää pettymyksiä ja toisaalta tukea pettymyksessä. Jälleen tiesin mistä puhutaan, ja sen taakse kätkeytyvän tunteen omasta kokemuksestani.

Seuraava tilanne, johon halusin vaikuttaa, oli yhdenvertaisuus kohtaamisessa. Se ilo löytyi kolmannen sektorin hallitustyöstä. Puheenjohtajana sain, ja saan edelleen, luotsata koko painopistettä toiminnassa siten, että se kohtaa jokaisen yhdenvertaisena yksilön tarpeet huomioiden. Tämän päivän yhdistystoiminta poikkeaa siitä, mitä se oli minun mukaantullessani. Nyt se on lakisääteisesti melkoisen vaativaa – toisin, kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Edellytetään jonkinlaista tietotaitoa juridisesti, taloudellista osaamista, erilaisten tietokoneohjelmien käyttöä sekä verkostoitumistaitoja. Edellytetään, mutta se ei ole vaade. Tämä on pääasiassa syynä vapaaehtoistyössä uupumiseen. Ihmisten halu olla mukana, vaikuttaa ja auttaa ei kuitenkaan aina kohtaa käytännössä edellytettäviin asioihin.

On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja myös omat heikkoudet ja olla niistä avoin. Kaikille meille on käyttöä tässä tärkeässä työssä. Se oma palanen, jonka voi hoitaa yhdistyksen kakusta, pitää vain osata tunnistaa. Siksi näen hallituksen jäsenen tai luottamushenkilön roolin parhaimmillaan koostuvan kolmesta osasta: oma kokemus (vertaisuus), teoria (asiantuntijuus) sekä kyky (halu) oppia uutta. Siinä on mainiot raaka-aineet yhdistyscocktailiin. Voimaantuminen on siis, ei yksin vaan yhdessä, omien vahvuuksien ehdoilla.

Jokainen on oman elämänsä asiantuntija!
Kata Salmi
ADHD-liiton hallituksen väliaikainen puheenjohtaja

2. YHDISTYSTOIMINTA

2.1 Sääntömääräisten kevät-/vuosikokousten järjestäminen

Koronaviruspandemian vuoksi yhdistykset ovat joutuneet perumaan kasvokkain tapahtuvat toimintansa ja ovat uuden edessä monella tavalla. Uskomme luovuudelle, rohkeille kokeiluille ja yhdessä oppimiselle olevan tarvetta. Näitä kaikkia tiedämme yhdistyksistä löytyvän!

Soitamme kaikkiin yhdistyksiin lähiviikkoina asian tiimoilta. Voitte myös olla yhteydessä teille sopivilla tavoilla. Tuemme erilaisissa tilanteissa olevia jäsenyhdistyksiä yksilöllisesti.

Konkreettinen yhdistyksissä eteen tuleva asia on sääntömääräisten kevät-/vuosikokousten järjestäminen. SOSTE suosittelee sääntömääräisten kokousten siirtämistä.

Tästä linkistä voit lukea lisätietoa kokousten siirtämisestä SOSTEn lakimieheltä. Mikäli yhdistyksen säännöt mahdollistavat etäosallistumisen, olemme tarvittaessa tukena kokouksen mahdollistamiseksi.

2.2 Verkkokaffet

Ylimääräisillä Verkkokaffeilla 26.3. keskusteltiin yhdistysten toimintamahdollisuuksista poikkeusoloissa. Tästä linkistä pääset lukemaan Verkkokaffeilla kootun materiaalipaketin.

Tärkein yhteinen huomiomme keskustelussa oli, että tekniset ratkaisut kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja suosia sovelluksia, jotka ovat jo tuttuja. Myös ryhmän toimintaan ja luottamuksellisuuteen liittyvät sopimukset ja esim. vertaistukiryhmän säännöt on hyvä kerrata, kun toimintaa toteutetaan uudella tavalla. Kannattaa tarkkailla myös Opintokeskus Siviksen ajankohtaista koulutustarjontaa!

Toukokuun Verkkokaffet pidetään suunnitellusti 19.5. klo 17.00–18.30. Tuolloin esittelemme jäsenyhdistysten käyttöön suunniteltua, ADHD-liiton verkkosivuille rakentuvaa materiaalipankkia.

Ilmoittaudu mukaan  tästä linkistä tai ADHD-liiton verkkosivujen Tapahtumat-osiosta.

Verkkokaffet tiistaina 19.5. klo 17-18.30.

2.3 Pilotti yhdistysten opintojaksotuesta

Olemme jatkaneet ilmoittautumisaikaa 20.4.2020 saakka järjestämäämme pilottiin, jossa kokeillaan opintojaksotukea yhdistyksen järjestämiin, Siviksen kriteerit täyttäviin koulutuksiin. Myös verkossa tapahtuvat tilaisuudet tietyin kriteerein oikeuttavat opintojaksotukeen.

Sivis-pilotin esite (pdf). Ilmoittaudu mukaan: piia.haukilahti@adhd-liitto.fi.

3. KOKEMUSTOIMINTA

Kokemustoiminnan suhteen viime vuosi oli huikea! Kokemustoimijoilta kerättyjen tietojen mukaan vuoden 2019 aikana oli ollut yhteensä 195 kokemusosaajatehtävää, joissa on arvion mukaan tavoitettu yli 7000 kuulijaa. Tämän lisäksi viime vuonna oli useita verkko-, tv- ja aikakauslehtijulkaisuja, joista ei ole tiedossa tavoitettujen määrää, mutta olettavasti mennään jo satoihin tuhansiin. Kokemustehtäviä oli ollut myös hyvin monipuolisesti eri puolilla Suomea, 34:llä eri paikkakunnalla.

Tässäpä yksi esimerkki viime vuoden kokemustehtävistä: oheisen linkin kautta pääset kuuntelemaan Oulun Kumppanuuskeskuksessa toteutetun adhd-podcast-jakson, jossa haastateltavana oli kokemustoimija Roosa-Maria.

Muistattehan yhdistyksissäkin hyödyntää kokemustoimijoita omissa tilaisuuksissanne, ottakaa rohkeasti yhteyttä: kokemustoiminta@adhd-liitto.fi.

4. VERTAISTOIMINTA

4.1 Tukea ohjaajille – Kipinää verkosta!

Viime vuosi oli ADHD-liitossa vertaistukiryhmän ohjaajien tuen muotojen uudelleen rakentamisen aikaa. Saimme ryhmien ohjaajilta ja yhdistysaktiiveilta runsaasti hyviä kehittämisideoita, jotka on nyt aika laittaa toteen. Ennakkotietoa tulevasta:

Raikkaat ja reippaat tulokkaat: Haluatko vahvistusta adhd-vertaistukiryhmän ohjaamiseen? Ajasta ja paikasta riippumaton verkkokoulutus on työn alla, mutta emme jätä sinua yksin odottelemaan sen valmistumista. Ryhmänohjaajia perehdytetään toimintaan koko ajan. Laita viestiä: vertaistoiminta@adhd-liitto.fi

Innokkaat ja ihanat konkarit: Olemme saaneet vihiä, että toisinaan vertaistukiryhmän ohjaamisessa puuduttaa toistuvien teemojen ja aina samojen keinojen hyödyntäminen. Tule hakemaan ryhmänohjaukseen Kipinää verkosta!

Vuoden ensimmäinen menetelmäpaja toteutettiin keskiviikkona 1.4. Mukana oli 10 ryhmänohjaajaa tutustumassa vahvuuskorttien hyödyntämiseen ryhmänohjauksessa. Seuraava menetelmäpaja on tulossa syksyllä – seuraa ilmoittelua!

Konkariohjaajien vertaistapaaminen verkossa: Tule jakamaan kokemuksiasi muiden vertaistukiryhmien ohjaajien kanssa keskiviikkona 6.5. klo 17.30–19. Ilmoittaudu mukaan: vertaistoiminta@adhd-liitto.fi.

Kaikille aktiivisille vertaistukiryhmien ohjaajille: yhteinen keskustelufoorumi löytyy Facebookista ADHD paikallisyhdistysten vertaisryhmien ohjaajat. Liity mukaan! Huom. Ryhmään hyväksyminen edellyttää kysymyksiin vastaamista!

4.2 Vertaisvanhemmat

Näinä aikoina etänä saatava vertaistuki on erityisen arvokasta. Lasten ja nuorten vanhemmille on tarjolla Vertaisvanhemman tukea joko puhelimitse tai sähköpostitse. Jäsenyhdistykset voivat vapaasti välittää eteenpäin liitteenä olevaa mainosta.

ADHD-liitto vertaisvanhempi (pdf).

5. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT

Kevään ja kesän sopeutumisvalmennuskurssit on jouduttu siirtämään syksylle. Samalla vuoden 2020 syksylle suunnitellut kurssit siirtyvät alkuvuoteen 2021. Tässä tämänhetkiset tietomme kurssien toteutumisesta. Päivitämme kotisivujamme heti tietojen vahvistuttua.

  • Voimaa arkeen -kurssi, Kuopio 10.–14.8. (alkuperäinen aika huhtikuu)
  • Tunteella-kurssi, Imatra 30.11.–4.12. (alkuperäinen aika toukokuu)
  • Voimaa arkeen -kurssi, Jyväskylä 7.–11.9. (alkuperäinen aika kesäkuu)
  • Tunteella-kurssi, Kuopio 18.–22.1.2021 (alkuperäinen aika lokakuu)
  • Voimaa arkeen -kurssi, Kankaanpää alkuvuonna 2021, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin (alkuperäinen aika marraskuu)
  • Strategia-kurssi lasten vanhemmille Helsinki, ajankohta ja paikka vielä avoinna (alkuperäinen aika maalis–huhtikuu)
  • Jyvä-kurssi, Kuopio syys–lokakuu (alkuperäinen aika elo–syyskuu).

Voimia ja tsemppiä kevääseen toivottavat:

Arja, Elina, Heidi, Jari, Katariina, Katriina, Marja-Liisa, Marjo, Nina, Piia, Tuuli, Tuuli-Maria & Virvatuli

Tulppaanimeri. Etualalla keltaisia tulppaaneja ja taustalla eri punaisen sävyisiä tulppaaneja.

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ma–to klo 9–11