Tänä kansainvälisen vertaistuen päivänä pohdin vertaistuen olemusta ja merkitystä lähinnä adhd-oireisten vertaistuen osalta, koska tukitarpeet ovat siinä monenlaisia.

 

Mitä ja miksi vertaistuki?

Vertaistuki muodostuu ihmisten samankaltaisten kokemusten tai elämäntilanteen luottamuksellisessa ja keskinäisessä vaihdannassa. Se toteutuu joko ryhmä- tai paritukena, mutta myös samaan viiteryhmään kuuluvan tukihenkilön antamana, yksilöllisenä tukena. Vertaistuki toimii myös joukkomuotoisena verkossa erilaisilla suljetuilla ja ohjatuilla keskustelupalstoilla tai -alustoilla internetissä. (tietyt ehdot täyttäviä, omalla nimellä) Vertaistukea voi saada myös satunnaisesti kohdatessa.

Vertaisen kohtaamisessa on merkillistä voimaa. Sitä on määritelty monin tavoin, kuten nyt jo edesmennyt ALSSIA sarastanut Pirkko-Liisa Äärynen luonnehti, ”vertaistuki on kuin kotiin tulisi”.  ALSSIA sairastanut mies kuvaili tukihenkilön tapaamista ”kipinäksi elämän jatkumiselle”. Tsunamiuhrin äiti koki vertaisten tapaamista, ”kuin olisi aina tunnettu” ja vertaistukea adhd-oireisten kesken kuvailee Virva A. ”Olen turvassa – pelastusrenkaassa”.

Vertaistukea tarvitsevat ihmiset, esimerkiksi riippuvuuden, sairauden, vammautumisen, eron, väkivallan tai muun ongelmallisen tilanteen takia, mutta myös myönteisissä tilanteissa. Vertaistuessa ei ole merkitystä ihmisen muilla tekijöillä, kuten työllä, asuinpaikalla, syntyperällä tai perhesuhteilla. Vaikka vertaistuki muodostuu vertaisten kesken, toiminnan onnistumiseen tarvitaan myös järjestäjät ja tekijät.

ADHD-liitossa on yhdessä jäsenyhdistysten kanssa pyritty vastaamaan avun tarpeeseen ja kehitetty monipuolista järjestelmää jäsenten hyvinvoinnin tukemiseksi.  Liitto tiedottaa vertaistoiminnasta mm. verkkosivuillaan www.adhd-liitto.fi/vertaistuki  ja tuo tuen tarvitsijoiden tilannetta yleiseen tietoisuuteen. Se on omiaan torjumaan ennakkoluuloja.

Vertaistuesta tiedetään

Vertaistuki lisää viiteryhmään kuuluvan yksilön ja perheen elämän mahdollisuuksia poistamalla esteitä. Ihmisillä voi olla pelkoja ja jopa häpeän tunnetta omasta tilanteestaan kohdatessaan toisia ihmisiä. Vertaisen kanssa kokemuksen jakaminen on tuonut helpotusta. Tapaamisissa muodostuu yhteinen ymmärrys jopa sanoittakin, tilanne helpottuu ja selkiintyy ja vertaiset vahvistuu. Vertaisuus ja tuki syntyvät vertaisten kesken, ei ulkopuolelta annettuna, vaan itse löydettynä ja tehtynä.

Vertaistuki on keskinäistä kokemustukea mikä kulkee julkisten palveluiden ja tukien rinnalla täydentäen niitä. Vertaistuessa muodostuu sellaista tukea, mitä virallinen palvelutaho ei voi tuottaa, jos mukana ei ole saman kokeneita. Vertaistuki voi kulkea myös julkisten palvelujen edellä tai jäljessä ja pystyy menemään sellaisille alueille minne julkinen tuki ei pääse ilman vertaisia. Tätä kuvastaa Parkinsonia sairastavan naisen näkemys vertaistuen tarpeesta: ”Kipeitä asioista ei puhuta ulkopuolisille, vain kohtalotoveri voi tietää miltä tuntuu saada diagnoosi”. Vertainen ymmärtää myös sen, millaista elämä on sairauden kanssa.

Vertaistuen arvoitus

Monien vertaistukitutkimusten mukaan vertaistuki parantaa ratkaisevasti yksilön ja perheen elämää. Ihmiset kertovat, miten vertaisten tuki on auttanut heitä pääsemään peloista, epävarmuudesta tai häpeän tunteesta. Hahmotan seuraavaksi mitä vertaistuki voi tarkoittaa adhd-oireiselle tai hänen läheiselleen:

–          Adhd -diagnoosin saanut nuori oli keskeyttänyt koulun, mutta vertaisten tapaamisen jälkeen pystyy jatkamaan koulua.

–          Diagnoosin saanut työntekijä pystyy jatkamaan työtä vertaisten vahvistamana ja joku perustaa oman firman.

–          Adhd-oireisten lasten vanhemmat kokevat helpotusta tavatessaan vertaisperheen, koska he kokevat samaa.

–          Myös itse diagnoosin saanut isä ja/tai äiti pystyy kasvattamaan ja tukemaan lapsiaan paremmin vertaistuessa eheytyneempänä kuin ilman vertaisten tukea.

–          Ikääntyville adhd-oireisille vertaistuki voi merkitä vieläkin enemmän kuin nuoremmille, koska olosuhteet ovat muuttuneet, ei ole enää työyhteisöä, voimat vähentyvät, voi tulla sairauksia ja menetyksistä johtuvaa yksin jäämistä ja yksinäisyyttä.

Vertaistuessa tulee kuulluksi, saa turvaa ja tukea sekä rohkaisua, saa tietoa ja voi toimia yhdessä vertaisten kanssa ja voimavarat lisääntyvät.

Entä, jos vertaistukea ei olisi? Mitä se merkitsisi yksilölle, perheelle, yhteisölle ja yhteiskunnalle?

Sen seurauksia on vaikea arvioida. Voidaan kuitenkin olettaa, että jos vertaistukea ei olisi, sosiaali- ja terveydenhuollon menot lisääntyisivät, koska kentällä olisi erilainen avuntarve; hoidon tarve lisääntyisi. Se näkyisi myös kasvatuksen kentällä ja vaikuttaisi aina työelämään ja sitä kautta läpi elämän. Ammattilaisten ja vertaistukea tarvitsevien keskuudessa koettaisiin neuvottomuutta, koska vertaistukea ei voi mikään korvata. Ammattilainen hallitsee hoitamisen, mutta ei voi tietää, miltä toisen tilanne tuntuu, esimerkiksi, miltä sairaus tuntuu ja miten se vaikuttaa yksilöihin ja perheisiin. Ammattilaisella ei ole samaa kokemusta kuin vertaisella. Ammattilainen on vertainen vain, jos hänellä on sama kokemus kuin autettavalla.

Jokainen vertaistukeen osallistuva on osallinen kuulumaansa yhteisöön. Osallisuus torjuu yksinäisyyttä ja selkiinnyttää elämän tilannetta sekä tuottaa sosiaalista pääomaa. Näin vertaistuki lisää hyvinvointia sekä yksilölle ja perheelle että yhteisölle ja yhteiskunnalle.

Hyvää Kansainvälisen vertaistuen päivää ADHD- liitolle ja jäsenyhdistyksille, vertaistukihenkilöille ja jokaiselle vertaiselle! 

 

Kansainvälisenä Vertaistuenpäivänä

17.10.2019

Irja Mikkonen

YTT Irja Mikkonen on väitellyt vertaistuesta, toiminut sosiaalityöntekijänä, sosiaali- ja terveysalan opettajana, työnohjaajana ja on psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on ollut mukana useiden järjestöjen vapaaehtoistoiminnassa.

Kirjallisuus: 

ADHD-liiton kotisivut:  https://adhd-liitto.fi

Irja Mikkonen 2009 Sairastuneen vertaistuki, akateeminen väitöskirja.  Kuopion yliopisto.

Irja Mikkonen ja Anja Saarinen 2018 Vertaistuki Sosiaali- ja terveysalalla.  Tietosanoma.

Pirkko-Liisa Äärynen 1992 Jatkoaika elämälle. WSOY.

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ma - to klo 9-11