Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (adhd) oireet aiheuttavat alisuoriutumista oppimistilanteissa niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin. Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi impulsiivisuus, keskittymisvaikeudet ja huolimattomuusvirheet. Usein adhd:n yhteydessä ilmenee myös muita oppimista kuormittavia hankaluuksia, kuten kehityksellisiä oppimisvaikeuksia sekä arjen ja tunteiden hallinnan pulmia.

Huonot kokemukset opiskelusta ja jatkuva epäonnistuminen kaivertavat usein itsetuntoa ja motivaatiota. Informaatiota tulvivassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa tarvitaan itseohjautuvuutta sekä kykyjä omaksua tietoa nopeasti ja hallita monia asioita yhtä aikaa. Erilasten oppimisen pulmien tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmiin voidaan tarjota oikeanlaista tukea ja kuntoutusta.

Adhd, oppimisvaikeudet ja tunne-elämän pulmat kietoutuvat usein toisiinsa

On hyvin tavallista, että adhd:n rinnalla ilmenee muita ongelmia, oireita ja häiriöitä. Esimerkiksi oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta, voi esiintyä adhd:n yhteydessä. Vaikeuksien erottaminen toisistaan on kuitenkin hankalaa, sillä arjessa ne voivat ilmetä samankaltaisina.

Adhd:ssä tyypillisesti pitkäjänteinen tarkkaavuuden ylläpitäminen on hankalaa, minkä vuoksi yksitoikkoisen tai pitkän tekstin lukeminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta. Kiinnostava romaani voi jäädä avaamattomana yöpöydälle, koska keskittymisvaikeudet ajavat tekemään epäoleellisempia asioita silloin, kun kirjaan olisi aikaa tarttua.

Lukemisen välttely voi kuitenkin johtua myös siitä, että tekstimuotoisen tiedon omaksuminen on lukivaikeuden vuoksi hidasta ja turhauttavaa. Tällöin lukemiseen keskittyminen voi olla hankalaa, vaikkei kyseessä olisikaan adhd.

Adhd:n yhteydessä ilmenee usein tunne-elämän ongelmia, jotka voivat näkyä esimerkiksi mielialojen nopeana vaihteluna ja alentuneena stressinsietokykynä. Arkipäivän haasteet saattavat tuntua ylivoimaisilta ja voimakkaita tunteita on hankala hallita. Myös psykiatriset häiriöt, kuten masennus tai ahdistus, ovat yleisiä. Masennukseen liittyy usein motivaation laskua, energian vähenemistä ja keskittymis- ja muistivaikeuksia. Tällaiset oireet voivat vaikeuttaa oppimista entisestään.

Vaikeuksien tunnistaminen ja oppimisen tuki tärkeää

Adhd:n yhteydessä ilmenevien erilaisten oireiden ja -häiriöiden moniammatillinen selvittely on hyödyllistä, jotta vaikeuksien taustalla olevat syyt selviävät ja tuki kohdistetaan oikein. Esimerkiksi päällekkäin ilmenevän tarkkaavuushäiriön ja oppimisvaikeuden selvittelyssä psykologin tai neuropsykologin tutkimus voi olla tarpeen oppimista vaikeuttavien ydinongelmien määrittelemiseksi.

ppimista voidaan tukea monin tavoin oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Esimerkiksi lukivaikeuteen on mahdollista saada erityisjärjestelyjä koe- ja opetustilanteissa. Myös oppilaitosten erityisopetuksen sekä oppilas- ja opiskeluhuollon kautta on mahdollista saada tukea oppimisvaikeuksiin. Opiskelu- ja työpaikoilla voidaan hyödyntää esimerkiksi tilajärjestelyjä ja oppimista tukevia apuvälineitä.

Aikuisten adhd:n ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen on kuitenkin kiinnitetty huomiota vasta viime vuosina, eikä tukea vielä ole riittävästi tarjolla. Vaikeuksiin on myös mahdollista saada neuropsykologista kuntoutusta tai psykoterapiaa esimerkiksi Kelan tukemana, jos oireet haittaavat työ- tai toimintakykyä.

Kuntoutussäätiön ryhmissä tuetaan oppimisen taitoja ja mielenterveyttä

Kuntoutussäätiön ryhmissä tarjotaan tukea aikuisten oppimisen vaikeuksiin sekä niihin liittyviin mielenterveyden pulmiin. Mukana on usein ollut myös ryhmäläisiä, joilla on tarkkaavuuden ongelmia. Osallistumiseen ei vaadita diagnoosia, vaan tukea tarjotaan hyvin matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti.

Ryhmissä tarjotaan tietoa oppimisen taidoista, harjoitellaan oppimistekniikoita ja -strategioita sekä käsitellään psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä teemoja. Keskeistä on myös vertaistuki: mahdollisuus tavata samankaltaisissa tilanteissa olevia ihmisiä ja jakaa kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Ryhmässä selkiytetään ja luodaan tavoitteita, jotka voivat olla pieniäkin arkea helpottavia tai mielialaa kohentavia asioita, tai auttavat toteuttamaan vaikkapa opiskeluun tai työhön liittyviä haaveita. Tärkeintä, että ne kumpuavat osallistujan omista toiveista.

Kirjoittaja

Elina Naamanka
psykologitutkija
Oppimisen tuen keskus
Kuntoutussäätiö

Lisätietoja:

Oppimisen tuen keskuksen tukiryhmät ja muut palvelut: https://kuntoutussaatio.fi/oppimisentuki/tukea/

 

Lisätietoa oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja kuntoutuksesta:

Tunnistus

Kuntoutus

Lähteet:

  • ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 22.10 2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  • Germanò E, Gagliano A, Curatolo, P. (2010). Comorbidity of ADHD and dyslexia. Developmental neuropsychology, 35(5), 475-493.
  • Korkeila J, Leppämäki S, Niemelä A, Virta M. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Julkaisussa: Juva K, Hublin C, Kalska H ym., toim. Kliininen neuropsykiatria. Helsinki: Duodecim, 2011: 16–19.
  • Seidman, L. J. (2006). Neuropsychological functioning in people with ADHD across the lifespan. Clinical psychology review, 26(4), 466-485.

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ma - to klo 9-11