Tulit ehkä sivuillemme, koska lapsiryhmässäsi on lapsi, jonka kanssa on pulmallista toimia. Kyseessä on haastava lapsi juuri siksi, ettemme tiedä miten saisimme asiat rullaamaan kuten muiden lasten kanssa. Tarkkaavaisuushäiriöinen ja ylivilkas lapsi erottuu lapsiryhmästä, aamupiirit ovat levottomia, oman vuoron odottaminen on vaikeaa, vierustoverin rauhaan jättäminen ylivoimaista ja siirtymätilanteissa yhtä nujakointia, hoputtamista, jatkuvaa aikuisen läsnäoloa.

Aivan, tällainen arki on haastavaa päiväkodissa, muttei tavatonta! Mitä jos katsotaan hetki asiaa lapsen kannalta:

Minun on hurjan vaikea keskittyä, ajatukseni ja koko kehoni ovat levottomia ja miten paljon ympärilläni tapahtuukaan! Voi olla että kuulen tai tunnen asioita herkemmin kuin muut. Sipaisepa huuliasi oikein kevyesti, miten ärsyttävältä se tuntuukaan! Tai sitten minun on ehkä vaikea kontrolloida käyttämääni voimaa, satutan toisia hiukan tarkoittamattakin. Saatan olla kömpelö hurjasta vauhdistani huolimatta. Tai sitten vaivun ajatuksiini, vireystilani on olematon ja odotat että kuuntelisin muiden viikonlopun kuulumisia! Minun on pakko heilua, että pysyisin mukana edes jotenkin! Olemme lähdössä retkelle, mitä se tarkoittaa? Uudet tilanteet ja ihmiset jännittävät, enkä tiedä mitä tapahtuu missäkin järjestyksessä. Miten minun pitäisi olla? ÄÄH, kerroit jotain ohjetta, mutta ajattelin vierustoverin uutta hiuspantaa, mitä sanoitkaan?

Raadollista tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen elämässä on hänen saamansa negatiivisen palautteen määrä. Tiedämme, ettei hänellä ole ikätovereitaan vastaavaa taitoa keskittyä, kuunnella ja toimia ohjeiden mukaan. Silti niin usein vaadimme näitä asioita häneltä ja annamme negatiivista palautetta epäonnistumisista ja ei-toivotusta käyttäytymisestä. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi tarvitsee ja hänellä on oikeus saada tukea kasvuunsa. Mikä parasta, nämä ”erityiset tukitoimet” sopivat kaikille ja tukevat koko lapsiryhmää.

Tukea toimintaan

Tukitoimia suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä sekä lasten- että adhd-oireiden yksilöllisyys, jonkun lapsen kohdalla toimiva toimintamalli voi olla toiselle kauhistus. Huomio kannattaa kiinnittää ensisijaisesti ongelmia synnyttävään tilanteeseen, sen laukaisijaan, ympäristöön ja lapsen saamaan palautteeseen. Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen tukemiseksi on olemassa paljon erilaisia toimintaohjeita, esim. Arki_toimimaan -oppaassa on käytännön vinkkejä vuorovaikutukseen, leikkiin, kaverisuhteisiin, ja päivähoidon arjen tilanteisiin (lepohetket, hakutilanteet). Kannattaa varmasti kääntyä myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan puoleen jakaaksenne kokemuksia ja saadaksenne tietoa juuri teidän ryhmällenne sopivista menetelmistä.

Struktuurit

Adhd-oireisen lapsen taidot voivat vaihdella kovasti vaikkapa lapsen vireystason tai tilanteiden selkeyden mukaan. Jäsennettyihin toimintoihin selkeine tavoitteineen ja käyttäytymissääntöineen kannattaa siis panostaa!

Toimintaympäristö

Toiminta- ja oppimisympäristöä olisi hyvä tarkastella lapsen kannalta, mikä häntä häiritsee, entä mikä voisi tukea? Olisiko lapselle hyötyä aktiivityynystä, stressipallosta, kuulosuojaimista? Entä millainen paikka olisi hänelle hyväksi, sellainen josta hahmottaa koko tilan ja ihmiset, vai ehkä sermillä, matolla tai vaikkapa lattialle teipatuilla maalarinteipeillä rajattu tila?

Palaute

Adhd-oireinen lapsi saattaa tarvita ikätovereitaan enemmän aikaa ja toistoa oppiakseen asioita ja toimintamalleja. Tällöin lapsen oppimista tukee positiivinen, johdonmukainen, välitön ja säännöllinen palaute. Palautetta voi tehostaa konkreettisilla palkitsemisjärjestelmillä esim. antamalla lapselle välittömästi helmen, tarran, leiman tms. Lapsen kannustukseksi voi sopia vaikkapa jonkin mukavan tekemisen toteutuvan kun esim. 10 helmeä on saatu kerättyä.

Kommunikaatio

Strukturoitu ympäristö ja kuvien käyttö auttavat lasta hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kannattaa pitää mielessä myös muut puhetta tukevat kommunikointikeinot esim. kuvat (www.papunet.net). Etenkin ristiriitatilanteissa nopea tikku-ukkojen piirtäminen ja tapahtumaketjun läpikäyminen sarjakuvamaisesti voi tepsiä hyvin. Lapsi kiinnostuu seuraamaan piirustusta, saa tuotua tapahtumaan tunteensa, ajatuksensa ja toimintansa. Konkreettisen asian käsittelyn myötä lapsi voi hahmottaa paremmin miten olisi voinut toimia paremmin ja miten tilanteen voisi korjata.

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ma-to klo 9-11