ADHD tutuksi -projekti

ADHD tutuksi -projekti

 

Tausta

ADHD tutuksi -projekti sai alkunsa ADHD-diagnoosin syrjäytettyä vanhan MBD-diagnoosin. Tuolloin ADHD-liiton (entinen Suomen MBD-liitto) palvelut laajentuivat kattamaan myös henkilöt, joilla on pelkästään tarkkaavaisuus- ja ylivilkkausoireita.

 

Ammatillisessa peruskoulutuksessa ADHD:sta ei myöskään oltu kerrottu riittävästi, vaikka ADHD-oireita arvellaan esiintyvän lapsilla jopa 3-5 % ikäluokassaan, sekä aikuisilla 2-3 %. Ammattihenkilöstön tiedonpuute heijastuu suoraan ADHD-oireisten henkilöiden hyvinvointiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa diagnoosi pystytään tekemään, sitä paremmat mahdollisuudet on kuntoutuksen onnistumiseen.

 

ADHD-liiton jäsenmäärä oli vielä projektin aloitusvuonna suhteellisen pieni verrattuna arvioituun ADHD-oireisten henkilöiden määrään (250 000) koko Suomessa.

 

ADHD on ollut myös runsaasti julkisuudessa esillä, tämä on puolestaan kasvattanut entisestään tiedotuspaineita ADHD-liitossa.

 

Päämäärät, tavoitteet ja perustelut

Projektin tavoitteena on ollut osaltaan ennaltaehkäistä ADHD-oireisten ongelmia ja syrjäytymistä sekä tiedottaa ADHD:sta, ADHD-liiton toiminnasta sekä yhdistystoiminnasta. Olettamuksena on ollut, että varhainen diagnosointi, ennaltaehkäisevä tuki ja kuntoutus tehostuvat ADHD-tuntemuksen lisääntyessä sekä liiton toiminnan yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys kasvaa yleisen tietämyksen lisääntyessä. Uuden pysyvän tiedotus-koulutusmallin on ollut tarkoitus tehostaa laaja-alaista valtakunnallista tiedotusta/koulutusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on myös ollut sähköisen vertaistuen ja viestinnän kehittyminen liiton ja paikallisyhdistysten yhteistyön tuloksena.

 

Jäsenmäärän ja yhdistysten lukumäärän kasvattaminen on ollut myös yksi projektin tavoitteista. Vuosina 2004 ja 2005 toteutettiin jäsenhankintakampanjat, jotka heijastuivat selvänä jäsenmäärän kasvuna paikallisyhdistyksissä.

 

Voimia on myös pyritty yhdistämään eri järjestöjen välillä. Esimerkiksi ADHD-liitto ja Suomen Lastenhoitoyhdistykseen kuuluva ADHD-keskus tekevät tiivistä yhteistyötä mm. osallistumalla eri messuille yhteisellä osastolla. ADHD-liitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto sekä Autismi- ja Aspergerliitto ovat yhdessä perustaneet valtakunnallisen ja vuosittain toteutuvan tiedotuskampanjan kunnille. ”Näkymätön näkyväksi” – tiedotuskampanjalla pyritään tekemään tunnetuksi liittojen edustamia erilaisia neurologisia oireyhtymiä. Lisäksi tiedottamisen saralla tehdään tiivistä yhteistyötä muiden neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa (NV-yhteistyö).

 

Tavoitteena on ollut tuoda ADHD-tietoa helposti saataville myös kehittämällä liiton verkkosivuja entistä toimivammiksi ja helppokäyttöisemmiksi. Verkkosivuilta löytyvät kaikki liiton julkaisemat ADHD-aiheiset oppaat, ADHD-lehti sekä kysymyspalsta, jossa kuka tahansa voi esittää ADHD-aiheisia kysymyksiä. ADHD:ta on tehty tutuksi myös osallistumalla lukuisille ammattihenkilöstölle ja lapsiperheille suunnatuille messuille.

 

Tavoitteiden asettelun taustalla on ollut seuraavat syyt: ADHD on syrjäyttänyt MBD-diagnoosin ja samalla liiton palvelut ovat laajentuneet kattamaan myös henkilöt, joilla on pelkkä tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ADHD:sta ei kerrota vielä riittävästi, vaikka kyseessä on kansanterveydellinen haaste. Jäsenmäärämme on ollut vielä pieni suhteessa ongelman laajuuteen ja potentiaaliseen jäsenistöömme.

 

Kohderyhmät, sidosryhmät ja yhteistyötahot

Projektin kohderyhmiksi määriteltiin jäsenyhdistykset, ADHD-oireiset ja heidän läheisensä, ammattihenkilöstö, opiskelijat, poliittiset päätöksentekijät, kansalliset ja kansainväliset yhteistyötahot sekä suuri yleisö. Ammattihenkilöstöllä tarkoitetaan lähinnä työvoimatoimen ja KELAn työntekijöitä ja opiskelijoilla terveys-, sosiaali- ja opetusalan opiskelijoita.

 

Tiedotusprojektin sidosryhmiä ja yhteistyötahoja ovat ADHD-liiton jäsenyhdistykset sekä muut neurologiset vammaisjärjestöt kuten Autismi- ja Aspergerliitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ja ADHD-keskus.