Hoitamaton adhd aiheuttaa yhteiskunnalle jättikustannukset

Hoitamaton adhd aiheuttaa yhteiskunnalle jättikustannukset

Suomessa aikuisilla adhd jää edelleen helposti diagnosoimatta. Yhteiskunnalle adhd:n tautitaakka on suuri. Pelkästään terveydenhuollon vuosittaisiksi kustannuksiksi Euroopassa on laskettu 716–2134 euroa / potilas.(1) Varsinkin hoitamattomaan häiriöön liittyy usein muita psykiatrisia ongelmia sekä liitännäissairauksia, jotka nostavat adhd:n kokonaiskustannuksia merkittävästi. Vuositasolla kustannukset voivat nousta jopa lähelle miljardia euroa.

 

Lisäkustannuksia hoitamattoman adhd:n osalta aiheuttavat oppimisen tukeen, perheenjäsenten terveyden- ja sosiaalihuollon kustannuksiin, työttömyyteen sekä mahdolliseen syrjäytymiseen liittyvät menot.

 

Adhd:n kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan adhd:n vuosikustannusten arvioidaan olevan noin 4,5 miljardia euroa (47 mrd SEK, 2010).(2)

 

- Tutkimuksessa huomioitiin muun muassa menetetty työpanos, sairauden liitännäiskustannukset ja vankeinhoitokustannukset. Varovaisestikin arvioiden adhd:n vuosikustannukset Suomessa voisivat nousta lähelle miljardia euroa. Tarvitsemme terveystaloustieteellisiä tutkimuksia kokonaiskustannusten arvioimiseksi. Inhimilliselle kärsimykselle on kuitenkin vaikea laittaa hintalappua, psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki arvioi.

 

Adhd:n tunnistamisen ja tuen puute on nostettu esiin myös Euroopan laajuisesti. Eurooppalaiset adhd-asiantuntijat ovat kirjoittaneet EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksenteon tueksi asiantuntijajulkaisun, jonka tärkeimpänä tavoitteena on adhd-oireisten nykyistä parempi pääsy varhaisen ja tarkan diagnoosin sekä tuen piiriin. Adhd:n varhainen tunnistaminen ja pitkäjänteinen hoito näyttää parantavan elämänlaatua, ja siten laskevan yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

 

Lokakuussa vietetään Euroopan laajuisesti erilaisia adhd-aiheisia teemaviikkoja. Suomessa tietoisuusviikko järjestetään 14.–18.10.2013. Viikolla kiinnitetään huomiota erityisesti aikuisten adhd:hen. Ohjelmaan kuuluu muun muassa valokuvanäyttely ja asiantuntijatilaisuus Helsingissä sekä ilmaisia yleisötilaisuuksia ympäri Suomen. Tarkempi ohjelma on luettavissa ADHD-liiton verkkosivuilla.

 

Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin. Noin kahdella kolmesta adhd-oireisesta lapsesta häiriön oireet jatkuvat aikuisiässä. Adhd-oireisia aikuisia arvioidaan olevan noin 3–5 % väestöstä, mikä tarkoittaa noin 187 000 adhd-oireista aikuista Suomessa. Vaikka adhd aiheuttaa usein vaikeuksia läpi koko elämän, sen kanssa voi oppia pärjäämään.

 

Lisätietoja:

ADHD-liiton toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela, puh. 045 636 1841, nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi

 

ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja, lastentautien erikoislääkäri Liisa Virkkunen, puh. 040 778 2677, puheen.johtaja@adhd-liitto.fi

 

 

 

(1) Young, Fitzgerald & Postma (2013), ADHD: making the invisible visible. An Expert White Paper on attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD): policy solutions to address the societal impact, costs and long-term outcomes, in support of affected individuals.

 

(2) Dou, Dan (2012) Master Degree project: The Health Economics of ADHD in Sweden. Analyse cost of illness of ADHD patient in Sweden.