Adhd-oireisten aikuisten lääkehoito ei ole tasa-arvoisessa asemassa lapsiin ja nuoriin verrattuna

Adhd-oireisten aikuisten lääkehoito ei ole tasa-arvoisessa asemassa lapsiin ja nuoriin verrattuna

Tutkimusten mukaan adhd:n esiintyvyys aikuisilla on 2,5–3,4 % väestöstä. Vain murto-osa on hoidon ja tuen piirissä, ja vain osa hoidon ja tuen piirissä olevista saa lääkehoitoa. Yleensä paras hoitotulos aikuisten kohdalla saavutetaan lääkehoidon sekä psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistelmällä. On osoitettu, että lääkehoito monesti mahdollistaa myös psykososiaalisten hoitojen toteutumisen ja niistä hyötymisen. Hoitamattoman adhd:n tiedetään lisäävän riskiä päihteiden käyttöön, riskikäyttäytymiseen liikenteessä, työkyvyttömyyteen sekä tapaturmiin ja rikolliseen käyttäytymiseen. Jopa puolella vangeista on arvioitu taustalla olevan Adhd-tyyppistä oireilua.

 

Aikuisten lääkehoito on epätasa-arvoisessa asemassa lapsiin ja nuoriin verrattuna, sillä aikuisena diagnoosin saaneelle ei monestakaan lääkevalmisteesta ole saatavilla Kela-korvausta. Koska lääke ei ole korvattava, se ei kasvata vuosiomavastuuta eli lääkekattoa. Monille aikuisille lääkkeiden hinta on täten kohtuuton, eikä heillä ole mahdollisuutta hyödyntää lääkehoitoa. Tästä seuraa merkittäviä haasteita elämänhallintaan, sosiaalisiin suhteisiin, koulupolkuun sekä työuraan, ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa työkyvyttömyyteen, ihmissuhdeongelmiin tai totaaliseen syrjäytymiseen.

 

Nykyinen tilanne on adhd-diagnoosin aikuisena saaneiden kannalta sietämätön. Lapsena tai nuorena adhd-diagnoosin saanut on oikeutettu suoraan peruskorvaukseen osasta lääkevalmisteita. Myös muista valmisteista voi korvauksen saada lääkärin lausunnolla. Muutamasta valmisteesta korvauksen voi saada myös aikuinen, mutta vain, jos hoito on aloitettu lapsena tai nuorena. Tämä on ADHD-liiton mielestä käsittämätöntä. Nykytiedon valossa tiedämme, että adhd on koko elämänkaarella esiintyvä oireyhtymä. Jo diagnostiset kriteerit määrittelevät, että oireita on pitänyt esiintyä lapsuudessa ja nuoruudessa. Kaikki eivät kuitenkaan ole päässeet hoidon ja tuen piiriin lapsina tai nuorina.

 

Tietoisuus ja ymmärrys aikuisten adhd:stä on ollut niukkaa julkisella sektorilla, mihin toivotaan muutosta keväällä 2017 päivitetyn Käypä hoito -suosituksen myötä. Keväällä 2017 aikuisten adhd lisättiin suositukseen, samalla päivitettiin lasten ja nuorten adhd:n osuuksia. Oireisen aikuisen hoidon piiriin pääsyn pulma ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että heillä on ollut adhd koko elämänsä ajan, vaikka diagnoosi tehtäisiin vasta aikuisena. ADHD-liitto on vahvasti sitä mieltä, että lääkehoito tulisi olla korvattavaa riippumatta siitä, missä iässä hoito aloitetaan.

 

Aikuisten oireisten ja heidän omaistensa yhteydenotot ADHD-liittoon lääkitystä sekä tutkimuksia ja hoitoa koskevissa asioissa ovat lisääntyneet merkittävästi. Nykytilanne vaatii korjausliikettä. Adhd-oireiset aikuiset on saatava tasa-arvoiseen asemaan hoidon ja tuen saamisessa.

 

ADHD-liitto ry