Etusivu | Adhd-tietoa | Tukea | Oppaat ja julkaisut | Ajankohtaista | ADHD-liitto | Yhteystiedot | Vertais- ja kokemustoiminta
Full version
Etusivu » Uutiset » Adhd-oireisten aikuisten hoidossa edelleen haasteita

Adhd-oireisten aikuisten hoidossa edelleen haasteita

Adhd-oireisten aikuisten hoidossa edelleen haasteita

Adhd-oireyhtymä tunnetaan edelleen huonosti palvelujärjestelmässä ja alueellisesti on suuria eroja siinä, kuinka oikea-aikaista hoitoa ja palveluita adhd-oireiset ja heidän perheensä saavat. Valtaosa ADHD-liittoon tulevista yhteydenotoista koskee aikuisten adhd:tä. Eniten kysytään, miten tutkimuksiin ja hoidon piiriin voi päästä, sillä hoitopolut vaihtelevat suuresti. Adhd:n Käypä hoito -suositus (Duodecim) tarjoaa selkeät ohjeet hoitopolusta, mutta käytännössä oikea-aikaista ja asianmukaista hoitoa on vaikea saada.

 

Adhd:n Käypä hoito -suosituksen uusin päivitys julkaistiin keväällä 2017, ja sen potilasversio nyt syksyllä. ADHD-liitto on ollut mukana työstämässä molempia. Ensimmäistä kertaa suosituksessa on mukana myös aikuisten adhd. ADHD-liitto toivoo, että uusin suositus tuo pidemmällä aikavälillä helpotusta adhd-oireisten aikuisten asemaan.

 

Tutkimusten mukaan adhd:n esiintyvyys aikuisilla on 2,5–3,4 % väestöstä. Vain murto-osa on hoidon ja tuen piirissä. Hoitamattoman adhd:n tiedetään lisäävän riskiä päihteiden käyttöön, riskikäyttäytymiseen liikenteessä, työkyvyttömyyteen sekä tapaturmiin ja rikolliseen käyttäytymiseen. Jopa puolella vangeista on arvioitu taustalla olevan ADHD-tyyppistä oireilua. Adhd:n tunnistaminen hoito- ja palveluketjuissa on äärimmäisen tärkeää, niin adhd-oireisen itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta.

 

Diagnoosin jälkeen psykososiaalista tukea tarjotaan heikosti, ellei ole valmis itse kustantamaan kuntoutusta tai terapiaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että paras hoitovaste saavutetaan aikuisilla lääkehoidon sekä psykososiaalisten hoitojen yhdistelmällä. Nyt hoito rajoittuu monesti lääkkeisiin, koska muita tukimuotoja on niukasti tarjolla.

 

Aikuisten lääkehoito on epätasa-arvoisessa asemassa lapsiin ja nuoriin verrattuna, sillä aikuisena diagnoosin saaneelle ei monestakaan valmisteesta ole saatavilla Kela-korvausta. Koska lääke ei ole korvattava, se ei kasvata vuosiomavastuuta eli lääkekattoa. Monille aikuisille lääkkeiden hinta on täten kohtuuton, eikä heillä ole mahdollisuutta jatkaa lääkehoitoa. Tästä seuraa merkittäviä haasteita elämänhallintaan, ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen tai ihmissuhdeongelmiin.

 

ADHD-liitto on selvittänyt aikuisten lääkehoidon tilannetta eri viranomaistahojen sekä lääkkeiden valmistajien kanssa, mutta tarvittavat lakimuutokset tapahtuvat hitaasti, jos ollenkaan. Ongelma on, että suurimmalla osalla lääkevalmisteista käyttöaiheena on lapset ja nuoret, jolloin aikuiset eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Käyttöaiheen muutosta voi hakea vain lääkkeen valmistaja, mutta tarvittavien aikuistutkimusten ja näyttöjen kerääminen vaatii paljon aikaa ja rahaa. Harva lääkeyritys on valmis panostamaan prosessiin.

 

Adhd-viikkoa vietetään Suomessa jälleen viikolla 41. Euroopassa koko lokakuu on Adhd-tietoisuuskuukausi.  ADHD-liitto haluaa valtakunnallisella Adhd-viikolla nostaa esille adhd-oireisten aikuisten vaikean aseman hoito- ja palvelujärjestelmässä. Hoidon ja tuen pitää olla yksilöllisesti suunniteltua ja oikea hoitomuoto, myös lääkehoito, tulee olla kaikkien adhd-oireisten saatavilla, oli kyseessä sitten lapsi, nuori tai aikuinen.

 

Adhd-viikon tapahtumiin pääset tutustumaan osoitteessa www.adhd-liitto.fi/tapahtumat.

 

Lisätietoja Nina Hovén-Korpela, toiminnanjohtaja, ADHD-liitto ry, nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi tai puh. 045 636 1841.

Back to navigation