Adhd-oireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin

Adhd-oireinen aikuinen ei löydä hoidon ja kuntoutuksen piiriin

Aikuisiän adhd jää monesti diagnosoimatta Suomessa. Hoitopolut eivät ole selviä, joten tuen ja hoidon piiriin löytäminen ei ole helppoa. Tämä käy ilmi tänä vuonna ADHD-liiton neuvontapuhelimeen tulleista puheluista. Seitsemän kuukauden aikana tulleista 240 puhelusta noin 58 % käsitteli aikuisen diagnosointia ja kuntoutusta.

Yleisin aihe aikuisten adhd:tä käsittelevissä puheluissa oli hoitoon pääsemisen vaikeus, missä diagnosointi tehdään, kuka sen tekee ja miten diagnosoinnissa tulisi lähteä liikkeelle. Monissa puheluissa kävi ilmi, etteivät tutkimukset olleet julkisella puolella syystä tai toisesta edenneet. Soittajat toivoivatkin tietoja yksityisen puolen lääkäreistä, jotka ovat perehtyneet aikuisten adhd:hen. Toinen pohdintaa aikuisilla aiheuttanut asia oli kuntoutuksen saaminen. Kuka kuntoutusta järjestää ja miten sen piiriin pääsee. Hoitopolku oli vain harvalle soittajalle selvä.

 

Psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelän mukaan aikuisten adhd-oireisten hoidon ja kuntoutuksen tila Suomessa on heikohko. Kuntoutusta tarjoavia tahoja on vähän, ja monesti aikuisen ainoa hoito on lääkehoito. Lisäksi aikuisen adhd:n diagnosointi ei ole suoraviivaisen helppoa. Aikuisiässä adhd esiintyy hyvin harvoin yksinään, mukana on useimmiten muita liitännäisoireita ja -sairauksia. Aikuisten adhd:n tunnistamisen vaikeus osaltaan vaikuttaa siihen, että vain murto-osa adhd-oireisista aikuisista on hoidon ja kuntoutuksen piirissä.

 

Julkisen terveydenhoidon hoitokäytänteissä on valtavasti paikkakuntakohtaisia eroja. Toisella paikkakunnalla tutkimukset etenevät terveyskeskuksen kautta, ja toisella taas terveyskeskuksessa ei asiakasta osata ohjata jatkotutkimuksiin. Jokaisella sairaanhoitopiirillä hoitopolut varmasti löytyvät, mutta usein ne ovat tavallisen asiakkaan tietämättömissä. Lasten ja nuorten adhd:stä on jo olemassa Käypä hoito -suositus, ja ADHD-liitto toivookin, että myös aikuisten Käypä hoito -suositus saataisiin pian. Valtakunnallinen ohjeistus mahdollistaisi sen, että sama hoitopolku ja hoitokäytänteet pätisivät asuinpaikkakunnasta riippumatta.

 

Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd tulee englanninkielisistä sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder. Kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Nämä ydinoireet voivat näkyä ja painottua eri tavoin. Noin kahdella kolmesta adhd-oireisesta lapsesta häiriön oireet jatkuvat aikuisiässä. Adhd-oireisia aikuisia arvioidaan olevan noin 3 - 5 % väestöstä. Kuitenkin vain 5 - 10 % heistä on hoidon ja tuen piirissä. Vaikka adhd aiheuttaa usein vaikeuksia läpi koko elämän, sen kanssa voi oppia pärjäämään hyvän hoidon ja tuen avulla.

 

ADHD-liitto ry on valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan järjestö ja jäsenyhdistystensä kattojärjestö. Liitto toimii asiantuntijana, voimien kokoajana ja yhteistyön rakentajana vuorovaikutuksessa adhd-oireisten henkilöiden, heidän lähiyhteisöjensä, yhteistyötahojen ja yhteiskunnan kanssa. Liiton tehtävänä on koota, arvioida ja välittää adhd:hen liittyvää tietoa. Liitto toimii adhd-oireisten henkilöiden edunvalvojana. Raha-automaattiyhdistys (RAY) tukee liiton toimintaa.

 

Lisätietoja:
www.adhd-liitto.fi,
Toiminnanjohtaja Nina Hovén-Korpela, puh. 045 636 1841, nina.hoven-korpela@adhd-liitto.fi