Etusivu | Adhd-tietoa | Tukea | Oppaat ja julkaisut | Ajankohtaista | ADHD-liitto | Yhteystiedot | Vertais- ja kokemustoiminta
Full version
Etusivu » Featured Articles » Blog » Erilaisuus työelämän luovuutena

Erilaisuus työelämän luovuutena

Erilaisuus työelämän luovuutena

Psyykkisen toimintakyvyn häiriön kanssa painivan asiakkaan tukemisessa, toimivan arjen vahvistaminen on kaiken perusta. Ilman toimivaa arkea, ei voida edetä toiseen vaiheeseen, joka usein liittyy työelämään siirtymiseen tai siihen valmentautumiseen. Olen aikaisemmin kokenut, että toinen vaihe koostuu asetelmasta, jossa asiakas yritetään sopeuttaa työelämän asettamiin vaatimuksiin. Hämeenlinnassa elokuun lopulla 2017 pidetty työelämän seminaaripäivä työllistymisen mahdollisuuksista, avasi kuitenkin silmäni toisenlaiseen ajatteluun. Työelämässä kannattaa suosia erilaisuutta, koska siitä on erinomaista hyötyä!

Ajattelemme useimmiten, että erilaisuus on jotain kielteistä, tai siihen liittyviä piirteitä, kuten ongelmia, oireita, vaikeuksia, vastoinkäymisiä, esteitä, jne. Mutta näin asia ei kuitenkaan ole! Erilaisuudesta muodostuu este vain silloin, kun ympäristö ei hyväksy sitä, ja kun se yksilön kohdalla johtaa toistuviin epäonnistumisiin. Hesarissa referoitiin tutkimusta, jonka mukaan masennuksesta selviytyneet henkilöt eivät halua luopua kokemastaan masennuksesta, vaikka eivät masennusta toivoisi edes pahimmalla vihamiehelleen. Syynä on se, että sairastuminen on opettanut heille jotain uutta, toimimaan toisin, huomioimaan itsensä, näkemään elämän toisessa valossa jne.

 

Luovuus piilee erilaisuudessa, ei samanlaisuudessa tai normaalissa. Kyky nähdä asioita uudessa valossa, ”outside of the box”, syntyy vain erilaisuuden kokemuksen kautta. Viimeaikaisessa keskustelussa esiinnoussut ajatus siitä, että yliopistoon valikoituisi vain lukion päästötodistuksen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella, on pelottava ja vaarallinen. Se, jos mikä, johtaa putkiajatteluun. Jos ketään ei päästetä sivuovesta sisälle, ei järjestelmä voi uusiutua. Monet aikamme nerot eivät suinkaan aina ole koulussa pärjääjiä. Toisen mahdollisuuden antamisen tärkeydestä monimutkaistuvassa nyky-yhteiskunnassa, puhuvat myös sosiologit. Tästä hyötyvät niin yksilöt kuin koko yhteiskunta esim. juuri monimuotoisuuden vahvistumisen kautta. Kysynkin, olemmeko luomassa yhteiskuntaa, jossa on vain yksi tie ja totuus?

 

Työelämässä erilaisuuden hyväksyminen ei voi olla vain periaatteellinen julkilausuma tai yhden henkilön tai yksikön, esim. johdon, hyväksymä periaate, vaan sen on oltava koko työyhteisön hyväksymä ja sisäistetty yleinen toimintakäytäntö. Yksittäisen työntekijän kohdalla sisäistäminen tarkoittaa myös oman erilaisuuden hyväksymistä ja rohkeutta sen näyttämiseen. Jos joudumme työpaikalla vain näyttelemään ja esittämään jotain muuta kuin olemme, emme osaa kohdata erilaisuutta, ei työtovereissa, ei työnhakijoissa eikä asiakkaissa. Erilaisuuden hyväksyminen auttaa meitä kohtaamaan erilaisia ihmisiä.

 

Erilaisuuden hyväksyminen ei tarkoita samaa, kuin että antaisi kaikkien työpaikalla toimia niin kuin huvittaa tai tehdä mitä haluaa. Tarvitaan rakenteita ja rajoja. Tutkimusten kautta tiedämme, että luovuus ja tarkkaavuushäiriö ovat taustaltaan samanlaisia. Mutta tarkkaavuushäiriö ei muutu luovuudeksi vain hyväksymisen ja kaiken sallimisen kautta. Tarkkaavuushäiriöstä kärsivä työntekijä tarvitsee työlleen rakenteet, tietoa siitä, mitä häneltä odotetaan, mikä on hänen työtehtävänsä suhteessa muihin työntekijöihin, mihin mennessä hänen tehtävänsä tulee olla valmis jne. Todella luovilla ihmisillä on usein erilainen tausta kuin ”normi”-ihmisillä. Jos haluamme suosia luovuutta, avatkaamme erilaisuudelle ovet.

 

Syksyn ensimmäisenä päivänä 2017
Sauli Suominen
asiantuntija
ADHD-liitto ry

Back to navigation