Vinkkejä päiväkotiin

Vinkkejä päiväkotiin

Omat voimavarat

Meillä ihmisillä ajatukset kiepsahtavat yrityksestä huolimatta helposti negatiiviseksi etenkin väsyneenä. Työ voi tuntua uuvuttavalta, vaatimukset kovilta ja ehkä siltä, että on jo kokeillut menestymättä kaiken mahdollisen lapsen kanssa. Kielteisyys ja ongelmiin uppoaminen heikentävät hyvinvointiamme ja kykyämme toimia rakentavasti. Ajatusmallimme ohjaavat meitä vahvasti, jos ajattelemme myönteisesti vähentää se uupumisen riskiä. Mitä jos pysähtyisi hetkeksi miettimään haastavan lapsen positiivisia puolia? Voisiko lasta määrittelevän sanan haastava korvata muu ilmaisu kuten esim.:

 

sanavalmis – idearikas – riskinottaja – spontaani – utelias – ulospäin suuntautunut – suorasukainen – sitkeä – rohkea – väsymätön – tiedonhaluinen – keskusteleva – avoin – seurallinen – kekseliäs – innostuva – ennakkoluuloton – lämminsydäminen – avulias – innovatiivinen – empaattinen – tutkiva – nopea

 

(Adhd-oireisen lapsen positiivisia puolia lähteenä Michelsson, Saresma, Valkama, Virtanen: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen)

 

Lapsen kuntoutussuunnitelma työvälineenä

Ryhmässänne on tehty erityistä tukea tarvitsevalle lapselle kuntoutussuunnitelma, jonka laatimiseen lapsen vanhemmat ja toivottavasti eri ammattilaiset ovat antaneet arvokkaita näkökulmia. Muistin virkistämiseksi suunnitelmaan on hyvä palata aika ajoin palavereidenkin välillä. Mitä siis sovimmekaan? Ovatko nämä konkreettiset käytännön toimet kantaneet? Entä ovatko toimintamallimme ja tukitoimemme vakiintuneet ja mikä tärkeintä, vetääkö koko tiimimme yhtä köyttä?

 

Tukea toimintaan

Tukitoimia suunniteltaessa kannattaa pitää mielessä sekä lasten- että adhd-oireiden yksilöllisyys, jonkun lapsen kohdalla toimiva toimintamalli voi olla toiselle kauhistus. Huomio kannattaa kiinnittää ensisijaisesti ongelmia synnyttävään tilanteeseen, sen laukaisijaan, ympäristöön ja lapsen saamaan palautteeseen. Tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen tukemiseksi on olemassa paljon erilaisia toimintaohjeita, esim. Arki toimimaan -oppaassa on käytännön vinkkejä vuorovaikutukseen, leikkiin, kaverisuhteisiin, ja päivähoidon arjen tilanteisiin (lepohetket, hakutilanteet). Kannattaa varmasti kääntyä myös konsultoivan erityislastentarhanopettajan puoleen jakaaksenne kokemuksia ja saadaksenne tietoa juuri teidän ryhmällenne sopivista menetelmistä. Lapsen kanssa voi keskustella adhd:stä vaikkapa lukemalla avuksi Vauhdikas Rasmus kirjaa. Kirja löytyy kirjastoista ja sitä voi tilata myös kaupastamme.

 

Struktuurit

Adhd-oireisen lapsen taidot voivat vaihdella kovasti vaikkapa lapsen vireystason tai tilanteiden selkeyden mukaan. Jäsennettyihin toimintoihin selkeine tavoitteineen ja käyttäytymissääntöineen kannattaa siis panostaa!

 

Toimintaympäristö

Toiminta- ja oppimisympäristöä olisi hyvä tarkastella lapsen kannalta, mikä häntä häiritsee, entä mikä voisi tukea? Olisiko lapselle hyötyä aktiivityynystä, stressipallosta, kuulosuojaimista? Entä millainen paikka olisi hänelle hyväksi, sellainen josta hahmottaa koko tilan ja ihmiset, vai ehkä sermillä, matolla tai vaikkapa lattialle teipatuilla maalarinteipeillä rajattu tila?

 

Palaute

Adhd-oireinen lapsi saattaa tarvita ikätovereitaan enemmän aikaa ja toistoa oppiakseen asioita ja toimintamalleja. Tällöin lapsen oppimista tukee positiivinen, johdonmukainen, välitön ja säännöllinen palaute. Palautetta voi tehostaa konkreettisilla palkitsemisjärjestelmillä esim. antamalla lapselle välittömästi helmen, tarran, leiman tms. Lapsen kannustukseksi voi sopia vaikkapa jonkin mukavan tekemisen toteutuvan kun esim. 10 helmeä on saatu kerättyä.

 

Yksi tärkeä vinkki on negatiivisen kierteen katkaiseminen. Monen adhd-oireisen lapsen itsetunto joutuu koville lapsen ja ympäristön jatkuvasti pettyessä lapsen toimintaan. Voi olla, että kommunikointi lapsen kanssa on jatkuvaa kieltämistä: ”Älä, Ei ” ja aikuisen pettymystä ilmaisevaa ”Taas, Aina, Ei koskaan” Positiivinen puhetyyli ja ilmapiiri saattavat korjata konkreettisesti arkea. Kun lasta ohjataan myönteisillä kehotuksilla kieltojen sijaan (kiellon ”älä pompi” sijaan ”istu, ole hyvä”), lapsi tietää miten toimia, itsetunto vankistuu ja taidot pääsevät kasvamaan. Mikä parasta kieltojen ja moitteiden vähentäminen saa paremmalle mielelle niin lapsen kuin aikuisenkin. Tiukoissa tilanteissa viljelty huumori voi yllättää toimivuudellaan ja on kasvattajalle mitä kutkuttavin kokemus.

 

Kommunikaatio

Strukturoitu ympäristö ja kuvien käyttö auttavat lasta hahmottamaan ja muistamaan asioita. Kannattaa pitää mielessä myös muut puhetta tukevat kommunikointikeinot (www.papunet.net). Etenkin ristiriitatilanteissa nopea tikku-ukkojen piirtäminen ja tapahtumaketjun läpikäyminen sarjakuvamaisesti voi tepsiä hyvin. Lapsi kiinnostuu seuraamaan piirustusta, saa tuotua tapahtumaan tunteensa, ajatuksensa ja toimintansa. Konkreettisen asian käsittelyn myötä lapsi voi hahmottaa paremmin miten olisi voinut toimia paremmin ja miten tilanteen voisi korjata.  

 

Esikoulu

Adhd:n tuomat pulmat korostuvat usein erityisesti lapsen aloittaessa esikoulun, eikä ihme vaatimustaso lasta kohtaan kasvaa ja leikin osuus kaventuu. Löydät konkreettisia vinkkejä opetustilanteisiin sivultamme (Linkki  ammattilaiset/ opettajat sivuille)

Adhd-oireisen lapsen oppimisvalmiuksia tarkastellessa kannattaa pitää mielessä myös mahdolliset liitännäissairaudet, kuten kielelliset vaikeudet sekä oppimisvaikeudet. Tarkempaa tietoa oppimisvaikeuksista saa seuraavista linkeistä:

 

http://www.nmi.fi/oppimisvaikeudet                      

http://www.aivoliitto.fi/kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kielellinen_erityisvaikeus

http://www.lukimat.fi/etusivu

http://www.lukihairio.fi/fi/mista-apua

 

Koulun aloitus

Eskarivuonna lapsen tuleva koulupolku voi mietityttää kovastikin lapsen vanhempia ja päivähoidon työntekijöitä. Mikä luokka tai koulu olisi paras juuri tälle lapselle, mitä tukitoimia hän tarvitsee, miten lapsen taidot kehittyvät tai miten käy kaverisuhteiden? On tärkeää, että lapsen tukitoimet ovat pitkäjänteisiä ja että kouluun siirtyisi päivähoidosta tietoa niin lapsen vaikeuksista, vahvuuksista, kuin myös jo toimiviksi todetuista ratkaisuista. Yhteistyöpalaverit ovat arvokkaita tilaisuuksia vaihtaa tietoa ja kokemuksia vanhempien, koulun, päivähoidon ja lasta hoitavien tahojen kanssa.

Tietoa päivähoidosta ja koulusta (mm. koulussa annettava tuki)

http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/lainsaadanto/perusopetus

 

Tukea perheelle

Vaikea oireinen adhd saattaa rajoittaa perheen sosiaalista kanssakäymistä ja arkisia toimia, kuten vaikkapa kylässä ja ruokakaupassa käyntiä. Perhe saattaa saada voimakasta negatiivista palautetta niin lapsesta kuin vanhemmuudesta joka puolelta. Kasvatuskeskustelussa on hyvä sopia, miten päivän kuulumiset vaihdetaan päivähoidossa, esim. jos haastavat tilanteet kuuluvat lapsen hoitopäivään, tarvitseeko se todeta joka päivä hakutilanteissa? Vanhemmat voivat saada tukea vanhemmuuteensa esim. perheneuvolasta (esim. vanhempainohjaus) ja vertaistukea ADHD-liiton jäsenyhdistyksistä. (Linkki jäsenyhdistysten sivuille)

Adhd voi olla periytyvä oireyhtymä. Arki pienen ja haastavan lapsen kanssa voi olla oireiselle vanhemmalle erittäin raskasta ja vaativaa. Voisiko päivähoito tukea adhd-oireista vanhempaa arjenkiireissä, vaikkapa sopimalla hänelle toimivasta tavasta tiedottaa ja muistuttaa tapahtumista, retkistä, tarvittavista urheiluvälineistä, varavaatteista tms? Itse adhd-oireet omakohtaisesti tunteva vanhempi on arvokas tuki lapselle, sillä hän tietää mitä lapsi käy läpi ja myös mikä voisi auttaa lasta parhaiten. Suomen Lastenhoitoyhdistyksen ADHD-keskus http://www.bvif.fi/adhd-center

 

 

Lukuvinkkejä :

Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Aro, T. & Laakso, M.-L. (toim.). 2011. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä.

 

Vauhdikas Rasmus Künzler-Behncke R.; Tophoven, Manfred Suom. Terhi Raumonen Kustantaja: Mäkelä Painovuosi:2008