Etusivu | Adhd-tietoa | Tukea | Oppaat ja julkaisut | Ajankohtaista | ADHD-liitto | Yhteystiedot | Vertais- ja kokemustoiminta
Full version
Etusivu » Adhd-tietoa » Nuoret » Nuoren läheiselle

Nuoren läheiselle

Nuoren läheiselle

Nuoruus on myllerryksien aikaa

Nuoruus on monien myllerryksien aikaa. Ihminen siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen ja nuoruusikään liittyy useita tärkeitä kehitystehtäviä. Nuoren keho muuttaa muotoaan ja biologisen kypsymisen myötä saavutetaan sukukypsyys. Nuori kamppailee itsenäistymisen kehityksen kanssa, enää ei olla lapsia, mutta ei vielä täysin aikuisiakaan. Erilaiset tunteet, mitkä liittyvät toisaalta itsenäistymispyrkimyksiin ja toisaalta riippuvuuden tarpeisiin, aiheuttavat hämmennystä. Nuori hakee enemmän omaa yksityisyyttä ja usein irtaantumispyrkimykset voivat olla voimakkaitakin. Aikaisemmin niin kiltti ja kuuliainen lapsi voi nyt testata rajustikin aikuisen asettamia rajoja.

 

Nuoruuteen kuuluu voimakkaita tunnekuohuja. Tunnereaktiot vaihtelevat laidasta laitaan ja mieliala voi muuttua herkästi.  Tässä iässä on hyvin normaalia, että käyttäytyminen voi muuttua levottomaksi ja impulsiiviseksi. Ikävaiheelle on tyypillistä välitöntä mielihyvää ja voimakkaita tunnekokemuksia hakeva käyttäytyminen. Unitottumuksetkin muuttuvat murrosiässä. Hyvin koulussa pärjännyt lapsi ei ehkä jaksakaan enää samalla tavoin kiinnostua ja keskittyä koulun käyntiin, vaan kavereiden kanssa oleminen ja muu vapaa-aika tulee keskeisemmäksi. Kaverisuhteet ovatkin hyvin merkityksellisiä tässä kehityksen vaiheessa, jolloin nuori aloittaa usein myös ensimmäiset seurustelukokeilut.

 

Ajan kuluessa, kehitystehtävien saavuttamisen myötä, nuoren käyttäytyminen alkaa tasaantumaan. On hyvä olla tietoinen, että aivojen kehitys ja etenkin tarkkaavuuden, motivaation, tunteiden ja toimintojen säätelyyn vaikuttavien aivojen alueiden kehitys jatkuu kuitenkin vilkkaana nuoruusiän loppuun asti.

 

Adhd nuorella

Vaikka monen nuoren voi olla vaikea keskittyä ja säädellä omaa käyttäytymistään, niin kyseessä ei tarvitse olla adhd. Käyttäytymisen haasteet voivat liittyä täysin nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen. Jos lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet eivät ole herättäneet kysymyksiä jo selvästi ennen murrosikää, niin nuoruusiässä niiden diagnosointi ja hoito on usein haastavaa. Lapsella voi olla ollut aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmia jo selvästi ennen murrosikää ja tässä kehitysvaiheessa nämä piirteet voivat tuoda vielä oman mausteen nuoruusikään.

 

Mikäli lapsella/nuorella on adhd, hänen käyttäytyminen voi olla vielä huomattavasti impulsiivisempaa ja levottomampaa kuin ilman tätä ”maustetta” se olisi. Tunteet voivat kuohua rajusti ja rajojen testaaminen voi olla hyvin voimakasta. Adhd-oireiset voivat herkemmin kokeilla erilaisia päihteitä ja riippuvuuden kehittyminen niihin on tavallista yleisempää. Tapaturma-alttius voi muutenkin lisääntyä nuoruuteen liittyvän elämyshakuisuuden myötä, mutta adhd-oireisilla nuorilla tapaturmat ovat vielä tavanomaisempia, kuin ei-adhd oireisilla vertaistovereilla. Kaveriporukka voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten nuori pitäytyy yhteiskunnan luomissa normeissa ja kuinka paljon niitä on tarvetta rikkoa. Hyvät harrastukset auttavat kanavoimaan nuoruuden tunnemyrskyjä ja energiaa positiivisella tavalla.

 

Nuorilla, joiden ongelmat painottuvat enemmän tarkkaamattomuuden puolelle ilman yliaktiiviisuus-impulsiivisuus oirekuvaa, nuoruus voi olla myös haastavaa aikaa. Tarkkaavuuden säätelyn ja oman toiminnan ohjaamisen ongelmat voivat tuottaa vaikeutta esimerkiksi koulu- ja opiskelutehtävistä suoriutumisessa, tärkeiden koepäivien muistamisessa, aikataulujen noudattamisessa tai siinä, että nuori pystyy ylläpitämään sujuvaa vuorovaikutusta kaveriporukoissa. Tällöin nuori ei ehkä toiminnallaan aiheuta varsinaisesti haastetta muille ihmisille, mutta hän voi itse joutua yhteentörmäykseen ympäristön kovenevien vaatimusten kanssa. Itsenäistymiskehittyminen voi olla vaarassa, jos arkiset askareet teetättävät neuropsykiatrisesta oireyhtymästä johtuen paljon ponnistelua.

 

Itsenäistymiskehitykseen liittyvien uudenlaisten vaatimusten ja haasteiden äärellä kehitys ei etene aina toivotusti ja nuori voi purkaa pahaa oloaan monella tavoin. Tämä voi näkyä erilaisina mieliala-ja -ahdistuneisuushäiriöinä, käytöshäiriöinä, päihdeongelmana tai erilaisina syömishäiriöinä. Jos nuoren käytös aiheuttaa selvää huolta, niin varhainen puuttuminen, avun etsiminen ja mahdollisten tukitoimien järjestäminen voivat merkittävästi vahvistaa nuoren hyvinvointia.

 

Miten voin tukea nuorta?

  • Kunnioita nuoren itsenäistymispyrkimyksiä. Anna nuorelle yhä enemmän tilaa yksityisyydelle, mutta pidä edelleen johdonmukaiset ja jämäkät rajat niissä tilanteissa, joiden tarkoitus on suojella nuoren hyvinvointia (esim. kotiintuloajat, päihteiden käytön rajaus, kotona tehtävien velvoitteiden hoitaminen).
  • Muista, että olet aikuinen, et kaveri.
  • Osoita välittämistä! Vaikka nuori voi hakea tuntuvasti etäisyyttä Sinusta, niin hän silti tarvitsee paljon myönteistä huomiota – tunnetta siitä, että on rakastettu ja hyväksytty omana itsenään.
  • Ole kiinnostunut nuoren asioista.
  • Rajojen rikkomisen yhteydessä tuomitse teko, älä nuorta itseään.
  • Ole luotettava.
  • Tutustu nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Tämä voi auttaa Sinua osaltaan hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä kehitystehtäviä nuoruuteen liittyy ja miten nuorta on hyvä tukea.
  • Auta nuorta luomaan ja pitämään yllä unelmia.
  • Jos nuoren käyttäytyminen huolestuttaa ja/tai omat keinot nuoren tukemiseen ovat vähissä, älä epäröi hakea ulkopuolista apua. Mitä aikaisemmin solmuja lähdetään avaamaan, sen helpommin ne avautuvat.
  • Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Kun itse voit hyvin, Sinulla on paremmat edellytykset tukea myös nuorta.

 

Suositeltavaa kirjallisuutta:

  • Myllykoski, A-M; Melamies, N; Kangas, S (2004): Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. PS-Kustannus.
  • Quinn, P & Stern, J.M (2009): Jarruta! Lasten ja nuorten ADHD-opas. Psykologien Kustannus Oy.
Back to navigation