Vaikka monen nuoren voi olla vaikea keskittyä ja säädellä omaa käyttäytymistään, niin kyseessä ei tarvitse olla adhd. Käyttäytymisen haasteet voivat liittyä täysin nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen. Jos lapsen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet eivät ole herättäneet kysymyksiä jo selvästi ennen murrosikää, niin nuoruusiässä niiden diagnosointi ja hoito on usein haastavaa. Lapsella voi olla ollut aktiivisuuden ja tarkkaavuuden ongelmia jo selvästi ennen murrosikää ja tässä kehitysvaiheessa nämä piirteet voivat tuoda vielä oman mausteen nuoruusikään.

Mikäli lapsella/nuorella on adhd, hänen käyttäytyminen voi olla vielä huomattavasti impulsiivisempaa ja levottomampaa kuin ilman tätä ”maustetta” se olisi. Tunteet voivat kuohua rajusti ja rajojen testaaminen voi olla hyvin voimakasta. Adhd-oireiset voivat herkemmin kokeilla erilaisia päihteitä ja riippuvuuden kehittyminen niihin on tavallista yleisempää. Tapaturma-alttius voi muutenkin lisääntyä nuoruuteen liittyvän elämyshakuisuuden myötä, mutta adhd-oireisilla nuorilla tapaturmat ovat vielä tavanomaisempia, kuin ei-adhd oireisilla vertaistovereilla. Kaveriporukka voi osaltaan vaikuttaa siihen, miten nuori pitäytyy yhteiskunnan luomissa normeissa ja kuinka paljon niitä on tarvetta rikkoa. Hyvät harrastukset auttavat kanavoimaan nuoruuden tunnemyrskyjä ja energiaa positiivisella tavalla.

Nuorilla, joiden ongelmat painottuvat enemmän tarkkaamattomuuden puolelle ilman yliaktiiviisuus-impulsiivisuus oirekuvaa, nuoruus voi olla myös haastavaa aikaa. Tarkkaavuuden säätelyn ja oman toiminnan ohjaamisen ongelmat voivat tuottaa vaikeutta esimerkiksi koulu- ja opiskelutehtävistä suoriutumisessa, tärkeiden koepäivien muistamisessa, aikataulujen noudattamisessa tai siinä, että nuori pystyy ylläpitämään sujuvaa vuorovaikutusta kaveriporukoissa. Tällöin nuori ei ehkä toiminnallaan aiheuta varsinaisesti haastetta muille ihmisille, mutta hän voi itse joutua yhteentörmäykseen ympäristön kovenevien vaatimusten kanssa. Itsenäistymiskehittyminen voi olla vaarassa, jos arkiset askareet teetättävät neuropsykiatrisesta oireyhtymästä johtuen paljon ponnistelua.

Itsenäistymiskehitykseen liittyvien uudenlaisten vaatimusten ja haasteiden äärellä kehitys ei etene aina toivotusti ja nuori voi purkaa pahaa oloaan monella tavoin. Tämä voi näkyä erilaisina mieliala-ja -ahdistuneisuushäiriöinä, käytöshäiriöinä, päihdeongelmana tai erilaisina syömishäiriöinä. Jos nuoren käytös aiheuttaa selvää huolta, niin varhainen puuttuminen, avun etsiminen ja mahdollisten tukitoimien järjestäminen voivat merkittävästi vahvistaa nuoren hyvinvointia.

Miten voin tukea nuorta?

  • Kunnioita nuoren itsenäistymispyrkimyksiä. Anna nuorelle yhä enemmän tilaa yksityisyydelle, mutta pidä edelleen johdonmukaiset ja jämäkät rajat niissä tilanteissa, joiden tarkoitus on suojella nuoren hyvinvointia (esim. kotiintuloajat, päihteiden käytön rajaus, kotona tehtävien velvoitteiden hoitaminen).
  • Muista, että olet aikuinen, et kaveri.
  • Osoita välittämistä! Vaikka nuori voi hakea tuntuvasti etäisyyttä Sinusta, niin hän silti tarvitsee paljon myönteistä huomiota – tunnetta siitä, että on rakastettu ja hyväksytty omana itsenään.
  • Ole kiinnostunut nuoren asioista.
  • Rajojen rikkomisen yhteydessä tuomitse teko, älä nuorta itseään.
  • Ole luotettava.
  • Tutustu nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Tämä voi auttaa Sinua osaltaan hahmottamaan ja ymmärtämään, mitä kehitystehtäviä nuoruuteen liittyy ja miten nuorta on hyvä tukea.
  • Auta nuorta luomaan ja pitämään yllä unelmia.
  • Jos nuoren käyttäytyminen huolestuttaa ja/tai omat keinot nuoren tukemiseen ovat vähissä, älä epäröi hakea ulkopuolista apua. Mitä aikaisemmin solmuja lähdetään avaamaan, sen helpommin ne avautuvat.
  • Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Kun itse voit hyvin, Sinulla on paremmat edellytykset tukea myös nuorta.

Lisätietoja adhd:stä: Adhd:n Käypä hoito -suositus

Puhelinneuvonta

040 541 7696

ma-to klo 9-11