Etusivu | Adhd-tietoa | Tukea | Oppaat ja julkaisut | Ajankohtaista | ADHD-liitto | Yhteystiedot | Vertais- ja kokemustoiminta
Full version
Etusivu » Adhd-tietoa » Hoito

Hoito

Lapset ja nuoret

Varhaiset tukitoimet ja aktiivinen hoito voivat merkittävästi tukea adhd-oireisen lapsen ja nuoren hyvinvointia ja elämässä pärjäämistä. Lasten ja nuorten adhd Käypä hoito -suosituksen mukaisesti tukitoimet pitää aloittaa heti, kun lapsella tai nuorella havaitaan toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia ja ensisijainen vastuu tuen järjestämisestä on asuinkunnan peruspalveluilla ja lähiympäristöllä. Tukitoimet pitäisi räätälöidä yksilöllisesti lapsen/nuoren ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisesti. Tukitoimia mietittäessä perheen tulisi olla aktiivisesti mukana suunnitelmien teossa.

 

Tukitoimet voivat sisältää mm.

 

  • neuvontaa (psykoedukaatio)
  • erityisiä päivähoito- ja koulujärjestelyjä
  • kirjallisia kasvatusta tukevia ohjeistuksia esim. Arki toimimaan -oppaan neuvoja
  • psykologin, toiminta-, puhe- tai fysioterapeutin antamaa ohjausta tai terapiaa
  • sosiaalitoimen tukimuotoja (esim. tukihenkilö tai -perhe, perhetyö)
  • vanhempainkouluja
  • neuropsykologista kuntoutusta
  • psykoterapiaa
  • valmennusta ”coaching”
  • sopeutumisvalmennuskurssia
  • vertaistukea
  • lääkehoitoa

 

Lisätietoja Tukea osiosta

 

Aikuiset

Osa adhd-oireisista aikuisista selviytyy elämässä hyvin ilman mitään hoitoa. Osalla oireet voivat aiheuttaa taas merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tällöin adhd:tä pitää hoitaa. Asianmukainen hoito voi merkittävästi edistää henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus voi olla hyvin monimuotoista huomioiden henkilön tuen tarpeet ja voimavarat. Mahdolliset liitännäisoireet tulee huomioida kokonaishoidon suunnittelussa. Hoito ja tukitoimet tulee suunnitella yksilöllisesti ja ne voivat sisältää esimerkiksi:

 

  • neuvontaa (psykoedukaatio)
  • terapioita kuten esimerkiksi kognitiivista psykoterapiaa tai toimintaterapiaa
  • valmennusta tai ohjausta jäsentämään päivittäisiä toimintoja
  • vertaistukea
  • sopeutumisvalmennusta
  • lääkehoitoa
  • ammatinvalinnanohjausta
  • ammatillista erityisopetusta
  • työvalmennusta

 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan ensisijaisia adhd-potilaan hoitomuotoja ovat ei-lääkkeelliset psykososiaaliset hoitomuodot ja tukitoimet, joiden hoitovaste ja riittävyys on arvioitava ennen lääkehoidon aloittamista.  Lääkkeenä käytetään esimerkiksi metyylifenidaatteja ja atomoksetiinia. (http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/laakehoito/adhd_ja_laakkeiden_maaraaminen_2).

 

Aikuisten adhd:n diagnosoinnista ja hoidosta on tehty Euroopassa konsensuslausuma (Kooij ym. 2010). Lausumassa todetaan adhd:n olevan usein koko elinikään vaikuttava, toimintakykyä haittaava piirre, joka on edelleen alidiagnosoitu ja –hoidettu. Hoitamattomana adhd aiheuttaa suurempia taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle. Adhd:n diagnosoinnin ja hoidon vahvistumiseen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2942810/pdf/1471-244X-10-67.pdf)

Lisätietoja Tukea osiosta

Back to navigation