Aikuiset
Adhd-oirekuva vaikuttaa aikuisen elämään yksilöllisesti eri elämäntilanteissa ja ympäristöissä. Lapsuudessa tai nuoruudessa tunnistetun adhd:n oirekuva muuttaa usein muotoaan.
Adhd-oireita voidaan tutkia ja tunnistaa myös aikuisiällä. Tällöin tutkimuksissa varmistetaan oireiden kehityksellinen luonne ja alku lapsuuden aikana. Tutkimusten mukaan adhd:n ilmiasu ja liitännäisoireet naisilla saattavat poiketa miesten oirekuvasta ja oirekuvan tunnistaminen voi viivästyä.
Sukupuoliin sidottujen oletusten lisäksi tulee muistaa, että aikuisen oirekuva ja haasteet ovat ennen kaikkea yksilöllisiä. Ajan saatossa löydetyt keinot eli strategiat arjen hallitsemiseksi vaikuttavat myös oireisiin ja yksilön toimintakykyyn.
Oireet
Aikuisella motorinen levottomuus voi olla vähäistä, tai se ei välttämättä näy ulospäin. Mielensisäinen levottomuus on tavallista ja voi tulla esiin vaeltelevina ajatuksina, mutta myös taipumuksena tehdä asioita pysähtymättä. Levottomuuden myönteinen kääntöpuoli on energisyys ja uteliaisuus, jolloin henkilö kokee olevansa toimelias ja aikaansaava kokematta kuormittumista.
Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet adhd:ssä ovat melko pysyviä, ja ne ovat merkittävä aikuisen arkea kuormittava tekijä. Tarkkaavuuden pitkäkestoinen ylläpitäminen eli keskittyminen tai siirtäminen kohteesta toiseen tilanteen vaatimusten mukaan voi tuottaa vaikeuksia.
Oireen vuoksi erilaisten koti-, työ- tai opiskelu- sekä harrastustehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen vaatii merkittäviä ponnisteluja. ”Ylikeskittyminen” on myös mahdollista, jolloin ihminen keskittyy itselleen merkitykselliseen asiaan pitkäkestoisesti ja siihen uppoutuen.
Impulsiivisuus aikuisella voi tarkoittaa kärsimättömyyttä tai nopeatempoisuutta niin toiminnassa kuin vuorovaikutuksessakin. Asioita saattaa tulla sanottua äkkipikaisesti tai suurempia tai pienempiä elämän valintoja tehtyä harkitsemattomasti. Impulsiivisuuteen voi liittyä myös kohonnut tapaturmariski sekä haasteet ihmissuhteissa. Hallinnassa oleva impulsiivisuus voi tarkoittaa myös kokemuksia täynnä olevaa arkea ja kykyä heittäytyä uusiin tilanteisiin.
Samanaikaiset haasteet
Adhd:n lisäksi aikuisella on usein muita samaan aikaan esiintyviä mielen hyvinvoinnin haasteita tai sairauksia. Rinnakkaisten pulmien syynä voivat olla osin geneettisiä, mutta ne voivat olla myös seurausta adhd-oireiden aiheuttamasta pitkäaikaisesta kuormittumisesta ja riittämättömästä tuesta.
Yleisiä adhd:n rinnalla todettavia oireita tai sairauksia ovat masennus tai erilaiset ahdistuneisuushäiriöt. Riski syömishäiriöihin tai riippuvuussairauksiin, kuten päihdehäiriöön, on olemassa. Unen ja vireystilan häiriöitä esiintyy jopa puolella aikuisista, joilla on adhd.
Adhd:n rinnalla esiintyy myös muita neuropsykiatrisia häiriöitä kuten autismikirjon häiriötä, Touretten oireyhtymää sekä oppimis- tai aistisäätelyn pulmia tai näiden piirteitä.
Oma arki
Tärkeä osa omannäköisen ja hallittavan arjen rakentamisessa on omiin oireisiin tutustuminen. On tärkeää oppia tunnistamaan millaiset tilanteet ja toiminnat ovat haastavia ja millaisin keinoin niiden kanssa tulee parhaiten toimeen. Säännöllinen arki, jossa liikunta, terveellinen ravinto ja riittävä lepo ovat tasapainossa, tukee adhd-oireisen aikuisen hyvinvointia.
Tukea kannattaa hakea varhain, jos adhd-oireet kuormittavat arkea. Ilman diagnoosia tukea voi saada opiskelija- tai työterveyshuollosta, työelämäpalveluista, perusterveydenhuollosta tai vanhemman roolissa perheille tarkoitetuista palveluista.
Adhd-tutkimuksiin hakeudutaan perusterveydenhuollon lääkärin, opiskelija- tai työterveyshuollon tai yksityisten tahojen kautta.
Hoito ja tuki diagnoosin jälkeen suunnitellaan yksilölliset tuen tarpeet ja elämäntilanteet huomioiden. Tuki voi olla yksilöllistä tai ryhmämuotoista. Se voi sisältää esimerkiksi tietoa adhd:stä, lääkehoitoa, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita, Kelan kuntoutuspalveluita tai sosiaalipalveluja.
Apuja ja vinkkejä arkeen saat muun muassa ADHD-liiton ”Aikuisen arki toimimaan -oppaasta”
ADHD aikuisella (video, kaypahoito.fi, Uutispalvelu Duodecim)
Varhaisella tuella arki toimivaksi (kaypahoito.fi, potilasversio)
Mitä adhd on?
Videolla puhuu Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian linjajohtaja, osastonylilääkäri KYS, ADHD:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. Videon kesto on 5,13 minuuttia.
Mikä merkitys omalla asennoitumisella on adhd-oireiden kanssa elämiseen?
Videolla puhuvat Marica ja Ina. Videon kesto on 3,30 minuuttia.